Keskustelut Metsänhoito Mites ne hirvet sitten lopulta kaatui?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 60)
  • Mites ne hirvet sitten lopulta kaatui?

    Meillä seuralla 30 ja saivat yhteislupa-alueelta kolme lisää vielä ennen uutta vuotta. Kaikki käytettiin ja 48 elukkaa kaatui. Paljon vielä jäi hirvimiestenkin mukaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Planter

    Olihan ”hirvitalouden” yhteiskunnalle aiheuttamista tappiosta myöskin Valtiontalouden tarkastusviraston raportti. Maa-ja metsätalousministeriö oli velvoitettu tekemään raportissa esitetyt toimenpiteet. Kun tilasin seurantaraportin, ilmeni, että raportti oli kylmän viileästi työnnetty silppuriin, mitään ei tehty.

    suorittava porras

    ”””Annetaan petojen hoitaa tuo ongelma, holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat eivät sitä tee.””

    Joo… tällä hetkellä pedot poistavat prosentin tai kaksi siitä hirvimäärästä , mtä metsästäjät kuluneellakin kaudella tekivät . Hetken saa odotella , että pääsevät samalle tasolle  🙂

    Taimikkotuhoista sen verran , että 10%:n totaalivahinkotasolla männyntaimkkoon jää 1600-1800 tervettä tainta kasvamaan. Päätehakkuuvaiheessa harvennusten jälkeen poistettavaa on vain 350-450 runkoa . Pienet vahingot kyllä katoavat ajan myötä päätehakkuuseen mennessä. Taimikon /metsän kasvua haittaavat muut syyt kuin hirvi 90%:n todennäköisyydellä ainakin VMI :n tulosten perusteella . Tosin hirvi saa kohtuuttoman suuren huomion vaikutuksiinsa nähen.

    Planterilla näyttää olevan sokea piste vtv:n tarkastusraportista seuranneiden toimenpiteiden suhteen . Hirvikannan hoitosuunnitelma tehtiin sen perusteella ja maahan nuodostettiin hirvitalousalueet. Systeemi on ollut vasta yhden kauden täydessä käytössä . Viime kausi vasta opeteltiin . Seuraavat 10 vuotta näyttävät , miten homma toimii.

    Jätkä

    Jos Pekuloorahan vai prosenteilla, niin sehän on, kuten ”Lahtivouti” kertoo, mutta hirvet pitää sitten opettaa prosenttilaskuun.

    Jos sovitaan, että hirvet saavat syödä ja tappaa joka kymmenennen männyntaimen, niin juttu on ihan ”Jees”.  Se vaan ei ole niin, vaan kymmenen hehtaarin uudistusalalla syödään/tapetaan hehtaarin ala totaalisesti ja uudetaan ja uudestaan.

    Kyllä se vaan on paha juttu, jos jyrsitään vajaatuottoiseksi kokonaisia metsikkökuvioita.

    Jos lähdetään mahdollisesta tulevasta päätehakkuutiheydestä ja kuvitellaan se 350 – 450 r/ha – riittäväksi, niin eipä siitä määrästä laatutukkia löydy yhden yhtäkään, massapuuksi menee jokainen mänty.

    ”Lahtivouti” on voimakkaasti harhatiellä ja kannattaisi lopettaa ainakin julkinen esiintyminen aiheen parissa.

     

    Anton Chigurh

    Susireviirillä on keskimäärin 5 hirveä/10000 hehtaaria. Ihan passeli määrä.

    Viimeisen VMI:n mukaan pienistä taimikoista 57% on kuusta, kun taas nuorista kasvatusmetsistä 19%. Siinä on istutettu kuuselle sekä kuusenjuurikääviköt että kuivat kankaat. Syynä hirvet. Edelleen saman VMI:n mukaan jokainen elävä hirvi (tällä hetkellä luokkaa 100000 yksilöä) aiheuttaa joka vuosi 2,5 hehtaaria laatua alentavaa taimikkotuhoa. Kun vuosittain uudistetaan 150000 hehtaaria, niin tuo ala ei riitä edes hirville, jotka tuhoavat 250000 hehtaaria vuodessa.

    Metsästystalousministeri lepälle heti kengänkuva perseeseen.

    Planter

    Mielenkiintoinen tulkinta, että hirvet aiheuttavat 10% taimikkotuhoista ja muut tekijät 90%. Hirvituhotaimikoita on 1 miljoona hehtaaria, joten kaikkiaan tuhotaimikoita olisi 10 miljoonaa hehtaaria.

    jees h-valta

    Kyllä tuollaiset satusedät joutaisi edesvastuuseen höpinöistään vaikka oikeuden eteen. Miksi ylettömän hirvikannan suojeluorganisaatiot saavat valehdella kansalle ihan mitä potaskaa milloinkin mieleen juolahtaa.

    MJO

    mehänpoika:

    Sinulla taitaa olla päättelyvirhe ja laskuvirhe liikeideoissasi! Antonin yhteiskunnalle arvioima vahinko ei ole sama luku kuin metsänomistajalle koitunut vahinko.

    Joo MJO on väärässä. Hirvien aiheuttamat tuhot yhteiskunnalle ylittävät kaksinkertaisesti valtion budjetin. Varmaan tuosta 1milj./hirvi lohkeaa metsän omistajalle vähintään 100 000e/v?

    Vaikka itsekin vastustan nykyistä hirvipolitiikkaa, mutta joku järki noihin ”idioottimaisiin” kommentteihin.

    Anton varmaan lisää toisen 1 milj. euroa/ tapettu kettu seuraavaksi?

    Anton Chigurh

    Ympäristöministeri tiilikaisen mukaan 10 miljoonan kiintokuutiometrin lisähakkuut tuovat kansantalouteen lisäarvoa 8 miljardia euroa. Kolmen suurimman (UPM, SE, Metsäliitto)  liikevaihto on luokkaa 25 miljardia. Lisäarvo koko yhteiskunnalle suurempi.

    Ilman sorkkaeläimiä puuntuotantoalueella (rapia 20 miljoonaa hehtaaria) olisi helppo tuottaa 200 miljoonaa kiintokuutiometriä laadukasta puuta vuodessa.

    Kettujen (ja muiden myyriä pääravintonaan käyttävien) tappamisen lopettaminen hävittää borrelioosin, puutiaisaivokuumeen, myyräkuumeen…  käytännössä kokonaan. Tämä on todistettu fakta. Borreliakroonikoita on useita kymmeniätuhansia, jokaista aivotonta pienpetojenmetsästyksenharrastajaa (yhteensä 20000 tässä maassa) kohti vähintään kaksi henkilöä.

    Hauku MJO tuo tiilikainen väärän tiedon levittämisestä (alkuperäinen lähde).

    Berza

    Hirviä on taatusti paikoin turhan paljon ja sillä on vaikutusta puuntuotannossa. Mutta hurjia lukuja täällä heitetään niiden haittojen vaikutuksista. Jos Suomessa ei hakata puuta kuin 70 prosenttia kasvussa, ei hirvikannan totaalihävittäminenkään sitä prosenttia juuri nostaisi. A.Jalkanen lienee metsäasiantuntija, kysyn häneltä, että minne tämä 100 milj. kuution lisätty hakkuumäärä toimitetaan?

    A.Jalkanen

    Tarkkojen taloudellisten arvioiden tekeminen on vaikeaa, mutta kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että biotaloudessa on Suomen tulevaisuus. Kun fossiilisia raaka-aineita aletaan korvata uusiutuvilla tuotteilla, markkina on käytännössä rajaton. Tälläkin hetkellä meillä on useampikin tehdasinvestointi odottamassa päätöksiä biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä ja sallituista hakkuutasoista. Jos hakkuupoistumat on pidettävä kasvua pienempinä, kasvua olisi hyvä saada halllitusti lisää. (Muistetaan kuitenkin samalla laatukriteeri: havupuun vuosilusto ei saa tukissa olla leveämpi kuin 5-6 mm, ts. puuston tiheys on oltava alkuvaiheessa riittävä ja lannoittaa saisi vasta varttuneita metsiä pl. terveyslannoitukset.)

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 60)