Meillä seuralla 30 ja saivat yhteislupa-alueelta kolme lisää vielä ennen uutta vuotta. Kaikki käytettiin ja 48 elukkaa kaatui. Paljon vielä jäi hirvimiestenkin mukaan.
”Paljonko Tanelin tienoon porukan kaadot lisääntyivät viime vuodesta?”
En kyllä muista kaatojen määrää on se täällä palstalla jossain ketjussa merkittynä, niinkuin sitä edellinenkin vuosi.
Viime vuonna (2016) oli kuitenkin seuran alueella historiallisen vähän lupiakin, olisikohan ollut joku 18. Vuonna 2015 taas oli enemmän lupia ja kaatoja kuin nyt 2017. Kuluvalle vuodelle kaavailevat selkeästi suurempaa lupamäärä kuin nyt oli, jos viskaalit sen sallii. Hirviä sanovat kyllä löytyvän reilusti.
Tuohon viimeisten lupien ampumiseen pitäisi kans löytää joku ratkaiseva helpotus. Nytkin he ampuivat viimeiset luvat tiukasti varoen ettei mene yli ja sitten taas niiden lisälupien kanssa sama leikki. Eikö siinä voisi olla joku muutaman yksilön marginaali, siten että se mahdollinen ylimääräinen merkittäisiin vain seuraavan vuoden kiintiöstä vähennettäväksi. Toisaalta jos jää joku yksittäinen lupa tai joku yksittäinen vasa vajaaksi, niin lisätään ne seuraavan vuoden kiintiöön.
Naurettavaa että vahinkoeläimen ampumisesta joutuu heti lakitupaan jos yhtäaikaa sattuu kaksi kaatumaan ja on vain yksi lupa. Pelleilyä sanon minä.
Onhan se erikoista, että yhden ”ylimääräisen” ampumisesta tulee rapsut, mutta kun lipsahtaa toiseen suuntaan ja löytyy 20 000 ylimääräistä piiloista, niin ei kenelläkään ole vastuuta.
Tuossa joustavuuden tarpeessa Taneli on aivan oikeassa. Meillä oli kaatamatta 1+1. Olin vt hirvipomona, kun kaveri ilmoitti ampuneensa vasan. Kertoi, että lehmä jäi seisomaan. minä sanoin, että ammu sekin, niin jahti loppuu. Kaveri teki työtä käskettyä. Yleensä ei ammuta emää, jolta on ammuttu vasa, vaan halutaan varmistaa, että vasa on todella kuollut. Nimittäin jossain on sattunut, että säkäosuman saanut vasa virkoaakin ja häipyy metsään.
Kyllä se ”vasa” oli varmasti kuollut. Sattui valitettavasti olemaan puolitoistavuotia, joka oli ehkä seurannut suurikokoista emoaan. Yhteisluvassa kun oltiin, niin annettiin toinen (pienempi) porukalle, jolla oli vielä useampi hirvi kaatamatta. Sitä viimeistä vasaa jahdattiinkin kauan.
”Jos Tanelin alueella kaadettiin jo pelkästään 30 vasaa, niin jäävä kanta on varmasti vähintäänkin riittävä. Aikuisia olisi voinut helposti vähentää samat 30 elukkaa. Tuskin pohjanmaallakaan vasat sikiävät pyhästä hengestä?”
Olen visusti varonut ottamasta kantaa siihen mitä hirviä ammutaan, Minulle on tärkeää vain se että kanta pienenisi.
Eikö toisaalta ole kannan äkkivaihtelujen estämiseksi hyvä jos ammutaan kohtuu paljon vasojakin?
Minun mottoni on ollut ja on edelleen se että kanta pieneksi, mutta mahdollisimman lisääntymiskykyiseksi että vasatuotto säilyy suurehkona. Näin saadaan tuhoja pienemmiksi ja silti on ammuttavaakin.
Se miten pitää verottaa että pieneksi ajettu kanta säilyy lisääntymiskykyisenä on sitten jonkun muun kuin minun päänsärky.
Aikuiset saatiin (2 kpl) , mutta vasoja saatiin vain yksi kolmesta . Miehiä 22 ja yksityismaita 6500 ha . Pedot hoitaa .”
Siinä on sorkkaeläinlaidunnus hallinnassa: Pedot hoitaa!
Metsänomistajia on 740000, holtittomia sorkkaeläinlaiduntajia 100000: käsittämätön yhtälö.
Annetaan petojen hoitaa tuo ongelma, holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat eivät sitä tee.
Meillä ei ole metsätalousministeriä, vaan metsästystalousministerin paikalla pönöttää holtiton sorkkaeläinlaiduntaja.
Ilman sorkkaeläimiä puuntuotantoalueella (rapia 20 miljoonaa hehtaaria) olisi helppo tuottaa 200 miljoonaa kiintokuutiometriä laadukasta puuta. Lisäarvo koko yhteiskunnalle 100 miljardia vuodessa. Valtion budjetti on 55 miljardia. Jokainen hirvi aiheuttaa kansantaloudelle miljoonan euron vahingon vuodessa. Löytyykö sitä rahaa sorkkaeläinlaiduntajat?
Anton olettaa ilmeisesti, että 200 milj.m3 hakattua puuta tuottaa kansantaloudessa arvoa 100 miljardia per vuosi, eli yksi kiintokuutiometri hakattua puuta tuottaisi 500 euroa tuloa. Eihän ne hirvet estä aivan kaikkea puuntuotantoa, mutta ehkä kuitenkin puuntuotannon noston 100 > 200 miljoonaan.
Sinulla taitaa olla päättelyvirhe ja laskuvirhe liikeideoissasi! Antonin yhteiskunnalle arvioima vahinko ei ole sama luku kuin metsänomistajalle koitunut vahinko. Metsänomistajalle hirvistä koituva vahinko kertaantuu lukemattomissa eri portaissa yli 10-kertaiseksi vahingoksi yhteiskunnalle. Samoin metsätaloudesta koituva hyöty kertaantuisi ilman hirvistä koituvaa haittaa.
Antonin laskelmista puuttuvat vielä liikenteen hirvikolareissa uhreille ja autoille koituvat menetykset, joissa on samoin kerrannaismenetyksiä. Esimerkiksi ihmisen turvallisuuden kuuluu perustuslain mukaan olla turvattu. Silti pidetään tiheää hirvikantaa ihmishenkien menetyksistä piittaamatta.
Ihmisen menetystä ei voi rahassa mitata ainakaan silloin, kun se on tahallinen teko, kuten hirvikolarien aiheuttaminen nykyisin on. Myös metsille hirvistä aiheutuneet vahingot ovat ihmisten tahallisesti aiheuttamia. Anton puhuu ”sorkkaeläinlaiduntajista”.
Jäävä kanta ja kaatoprosentti ovat toissijaisia vahinkojen rinnalla.
Metsälehden kolumnisti riikka alestalo kirjoitti taannoin (metsälehti 11/2017) :
”…ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi hiljan kolumnissaan Kouvolan Sanomissa, että Ruotsissa metsien hakkuut ovat 75-85% metsien kasvusta. Suomessa on jääty 65 prosenttiin. Mikäli Suomessa päästäisiin 75 prosenttiin vuotuisesta kasvusta, lisäisi tämä huimat noin kahdeksan miljardia lisätuloa vuodessa kansantalouteemme…”
Siis nykyisellä holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen romahduttamalla laadulla lisäys olisi huimat noin kahdeksan (8) miljardia vuodessa lisätuloa kansantalouteemme.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.