Aika pienellä notkolla on jo hirvittävä vaikutus hallan tuhoon. Kun ensimmäisen satsin haapaa vuonna-2000 laitoin siihen ryönäpeltoon en edes huomannut pellon aaltoilua. Mutta kun kului kolme-neljä vuotta niin eräänä keväänä halla oli ankara todella myöhään. Puiden alkujen silmut olivat juuri aukeamassa. Noh, niissä notkoissa ei koskaan auenneet vaan kaikki taimet kuolivat totaalisesti. Ne aallonhuiput hiukan kärsivät mutta eivät totaalisesti kuolleet. Jouduin uudelleenistuttamaan kolmisensataa tainta niihin notkokohtiin. Kyllä ne laadullisesti tulivat parempia kuin ne selvinneet aallonhuippukohdat. Mutta ovathan ne kasvussa selvästi hiukan jäljessä niistä kerralla selvinneistä.
Uskomatonta, kuinka ”aikuiset”? Eivät tajua, että lämpöisempi ilma nousee ylöspäin ja kylmempi laskeutuu alaspäin!
Pitääkä näille ääliöille vielä kerran selittää, että kylmempi ilma on tiheämpää kuin lämmin ilma.
Esim savu nousee savupiipussa ylös-ulos- ja lenkille, koska se on kevyempää, kun on lämmintä. Vastaavasti kylmä ilma on raskaampaa ja painovoima kiskoo sitä alaspäin.
Pienikin korkeusero sen pistää liikkeelle.
En olisi uskonut, että täällä on laumoittain niin tietämättömiä, että apukoulun ensimmäisen luokan sisäänpääsykokeessa reputtaisivat. Osalla ei raksuta yhtään!
Ylispuiden tai suojapuiden suoja pienille kuusentaimille perustuu mielestäni yksinkertaisesti kuusentaimikon päällä olevan puuston varjostukseen. Puuston varjostuksessa kasvava kuusentaimi avaa keväthallalle arat silmunsa huomattavasti myöhemmin kuin avomaalla kasvava kuusentaimi. Näin pahimmat keväthallat ehtivät mennä ohi, ja silmut säästyvät hallavaurioilta.
Jos hirvikanta olisi riittävän pieni olisivat tältä osin ongelmat vähissä. Voitaisiinhan avohakatulle alalle istuttaa kuusen sijaan paremmin keväthallaa kestävää mänty tai koivua. Mäntyä karummille aloille ja rauduskoivua viljavammille alueille.
Varjostavaa puustoa tulee avohakatulle alueelle luontaisestikkin, mutta hirvien laidunnus monesti hidastaa syntyvän vesakon kehitystä riittävän varjostavaksi. Mahdollisesti syntyvä luontainen mänty ja rauduskoivu vaatisi syntyneen vesakon hävittämisen varjostamasta taimia, mutta siinäkin voi käydä niin, että hirvet tekevät selvää jälkeä luontaisesti syntyneistä täydennystaimista, ja kuusentailta on tullut poistettua hallalta suojaava puusto.
Kysymys ei ole Ylispuiden vaikutuksesta, vaan Verhopuista. Verhopuusto ei hidasta kuusen kasvun alkua, vaan päinvastoin kasvulämpö säilyy pidempään joka päivä.
”Pystykorvillakin” on vissiin mennyt yliopistossa suoritetut lämpö- ja diffuusiotekniikan opinnot 12 opintoviikkoa ihan hukkaan kun kun ei ole huomannut tuota että on monimutkaiseen ongelmaan vain ja ainoastaan yksinkertainen ratkaisu.
10 astetta C kylmemmällä ilmalla on tiheyseroa saman verran lämpimämpään ilmaan 3,7 prosenttia.
Siellä jätkän taimikon ympärillä hirviltä suojelemaan huolella asennetut keltaiset nauhat lepattavat pakkasella kiivaasti kun kylmä ilma painuu alas ja lämpimämpi väistelee sitä ja syöksyy ylöspäin.
Ilman kerrostumat on kiistaton fakta, siitä on turha edes keskustella. Samoin se, että yleensä kylmät paikat ovat alhaalla. Ja jos vähänkin tuulee, kerrostumia ei synny. Mutta jos keväällä on riittävän epäedulliset olosuhteet yhtenäkin yönä, sehän riittää vahinkojen aiheutumiseen. Ja kuusen taimikko on vaarassa monta vuotta ennen päästyään karkuun maan pinnan tuntumasta.
Kiinnostavaa tässä on se, miten siihen voi metsän hoidossa vaikuttaa. Toki kylmä valuu alaspäin, mutta millainen oja käytännössä vaaditaan, jotta sillä olisi jotain merkitystä. Kuten vesikään ei liian huonolla kaadolla tai ahtaalla poikkileikkauksella kulje, kylmälläkin on vaatimuksensa. Muuten tulee tulva eli kylmä leviää taimikkoon. Siinä tulva nousee nopeasti. Toisin kuin sateiden aiheuttamat tulvat yleensä, kylmä leviää parissa tunnissa eli kylmää pitää johtaa tehokkaasti pois (naapurin taimikkoon).
Oma lukunsa on se, miten kylmä taimikkoon asettuu. Illalla monesti näkee sumuisia alueita, mutta nepä eivät ole osanneet läheskään aina etsiä alavinta paikkaa. Toki sumu ja lämpötilat ovat eri asioita, vaikka toisiinsa vaikuttavatkin. Tulee kuitenkin mieleen, että saattaa moni muukin asia vaikuttaa kylmän sijoittumiseen. Jos vuodesta toiseen on mahdollisuus kuviota seurata, voi sen käytöksestä ehkä jotain oppia. Tosin ojitus saattaa muuttaa sen käytöstä, jos maaperän kosteus vaikuttaakin kylmän käyttäytymiseen.
Niin tuo ojien vaikutuskin on vähän niin ja näin. Saman lailla ne hyvin vetävissä ojissa olevat suopellon sarat on kuurassa kuin viereinen raaka suokin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.