Vähentää taimikerroksen lämpösäteilyä avaruuteen – taimien lämpötila ei laske niin paljoa kuin avoimella paikalla. Lämpö taimista siirtyy konvektiona ja säteilynä. Konvektio riippuu ilman ja taimien lämpötilaerosta ja tuulen nopeudesta. Säteily avaruuteen riippuu taimien lämpötilasta ja avaruuden näkyvyysketoimesta, mihin vaikuttaa mm pilvisyys ja ympäröivä puusto.
Tietääkö joku tutkittua lämpömittareilla mitattua tietoa/tutkimusta asiasta vai onko kaikki vain mutua. Paljonko lämpötila korkeampi kuin avoimella ja käyrä suojuspuuston tiheyteen jne olisi mukava lukea. Oiskohan osaltaan suojaavaa vaikutusta sillä, että varjostuksessa taimet vain yksinkertaisesti lähtevät myöhemmin kasvuun kuin aavalla ja välttävät siksi usein kevään hallat.
Pelkkä ilman lämpötila ei ole riittävä tieto. Ns tehollinen lämpötila (ilman lämpötilan, virtausnopeuden, kosteuden ja säteilylämpötilan funktio) kuvannee parhaiten tilannetta. Myöhäisempi kasvuunlähtökin varjossa vaikuttaa.
Miten tuo tehollinen lämpötila korreloi verson paleltumiseen. Miten tehollinen lämpötila lasketaan tai määritetään? Nyt alkoi kiinnostaa se prosessi mikä tuhoaa tuoreet kasvisolut. Yleensä hallayöt on tyyniä.
Varmaan tuulen eli sivusuuntaisen ilmavirtauksen hidastaminen on se pointti.Lämmin ilmahan kevyempänä pyrkii nousemaan ylöspäin ja kylmä ilman pitää tulla sivusta tilalle.
Joskus nopeasti kylmenevänä iltana kun pui niin kasvuston sisällä oleva lämmin ilma sekoittuu äkkiä kylmään ilmaan ja puimurin jäljiltä leijailee höyrypilvi.Kylmä ilma kun ei sido niin paljon kosteutta.
Rauduskoivu ja mänty eivät tarvitse suojavaa ylispuustoa. Vain kuusi tarvitsee. Kuusihan hiipii luonnostaan erityisesti koivujen helmaan. Meillä satatuhatta (100000) holtitonta sorkkaeläinlaiduntajaa on päättänyt, että tuo luonnonlaki kumotaan. Ja näin menetetään vuositasolla 100 miljoonan kiintokuutiometrin kasvu.
Kuusen taimien päälle tarvittaisiin noin 2000 kpl/ ha koivua, eli likimain yhtenäinen latvuskerroksen verho, jotta siitä olisi jotain hyötyä hallan torjunnassa. Toisaalta sellainen tiheys vaikuttaa alla olevien kuusentaimien kasvuun monellakin tavoin, joten hyötyä on vaikea määritellä. Täällä verhopuuston käyttö on teoreettista spekulointia, sillä sitä ei edes saa aikaiseksi, koska se syödään, kun sen kimpussa on yli 50 hirvieläintä / 1000 ha.
Tuossa vanhassa tutkimuksessa on hieman tietoa aiheesta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.