Keskustelut Metsänhoito MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

  • Tämä aihe sisältää 82 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten leone toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 82)
  • MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

    Yleiset metsänhoito-ohjeet ja vallitseva tapa ohjaavat metsän kasvatuksen suurempaan runkotiheyteen istutuksista lähtien kuin olisi taloudellista ja tuho- ja hiilikestävintä. Tämä palvelee kuiduttavan teollisuuden tarpeita, mutta heikentää merkittävästi puun tuotannon kannattavuutta. Seuraavassa perustelen, miksi puuston (ku, ko, lk eli lehtikuusi, mutta myös mä) kasvattaminen paljon totuttua ja ohjeistuksia harvemmassa on monin tavoin järkevää.
    Tässä muutamia väljemmässä kasvattamisen etuja:

    • Tukkisaantoprosentti lisääntyy, jopa tuplaantuu.
    • Varttuneen kasvatusmetsän tila hyvine tukintuottoineen saavutetaan vuosikymmeniä aikaisemmin.
    • Ylitiheydestä aiheutuva kasvun hidastuminen estyy.
    • Metsikön kokonaiskasvu nopeutuu.
    • Kiertoaikaa voidaan kannattavasti lisätä jopa vuosikymmeniä
    • Metsikön tuhojen (hyönteis-, tuuli-, laho-, tuli, tykky-) määrä vähenee merkittävästi.
    • Harvemmassa ja järeämmässä metsässä sitoutuneen hiilen kokonaismäärä puustossa ja maassa kasvaa
    • Metsän moninaiskäyttöarvot ja mahdollisuudet kasvavat merkittävästi
    • Puun tuotannon kokonaistalous paranee aivan toiselle tasolle

    Puun tuotanto olisi taloudellisempaa ja varmempaa jo istuttamalla vain 1200 tainta hyvin mätästettyyn maahan suuriin mättäisiin ja pitämällä tuo määrä taimikonhoidolla ensiharvennukseen asti, vaikka mukaan tulisi luontaisiakin taimia sekapuustoksi. Jo tässä vaiheessa ajourien suunnittelulla vältetään taimihukka niiltä aloilta.

    Pelko kasvun kärsimisestä suuremman puutiheyden vallitessa on turha. Pitkälatvuksiset, vahvat ja nopeasti kehittyvät taimet ja sitten riukupuut kehittyvät paljon tavallista (jopa puolta) nopeammin ensiharvennettavaksi ja sen jälkeiseen nuoren kasvatusmetsän tilanteeseen asti, jos riukumetsän perkaus ja EH ovat tarpeeksi voimakkaita. Lue koko juttu: http://www.vessi.eu

  • reservuaari-indeksi

    Olisi kannattanut tehdä jo aijemmin, aavistus hakkuuna.

    Leena

    A.Jalkanen

    Ensiharvennuksen ajankohta riippuu koivun latvuksista, supistuvatko jo liiaksi. Jos tekee ennakkoraivauksen valmiiksi, niin sitten leimikon saa nopeasti kaupaksi ja työn alle kun aika on kypsä.

    Jätkä

    Skientistillä on luultavasti hieskoivikko kyseessä. Onko runkoluvussa mukana ne alla olevat kuuset (1/2) .  Yleensä hieskoivikkoa ei harvenneta, paitsi ehkä aluskuusten takia – annetaan kuusille tilaa.

    Toisen lohkon runkoluku ei kaipaa mitään muuta kuin aikaa muutama vuosi, sitten puolet pois, jos raudusta, jos hiestä ei mitään muuta kuin sileäksi kun aika koittaa.

    Hieksen kasvatustiheys = sama kuin männyllä.

    Scientist

    On pääosin hiestä mutta myös rauduskoivuja. Kuusia tullut alle yllättävän hyvin.

    Jätkä

    Jos kuviot ovat kosteita, niin että pohjavesi on hyvin lähellä pintaa, alkaa Raudusten latvat kuolla ja tulla alas. Kunnostusojitus olisi paikallaan, jos Raudusta aikoo kasvattaa. Ja silloin ojien pitää olla syvät.

    Visakallo

    Meilläpäin tuommoiset tehdään energiapuuharvennuksena ilman ennakkoraivausta. Nyt energiapuun hinta on noussut hyvin ja eikö tuohon saa tupla-kemerankin?

    A.Jalkanen

    Itsekin mietin tuota Visakallon vaihtoehtoa energiahakkuuta, mutta onko korjuutekniikka (giljotiini) sellainen että pienet räipät eivät haittaa niin paljon kuin tavallisella hakkuupäällä toimittaessa, vai olisiko hyvä tehdä kuitenkin ennakkoraivaus näkemäraivauksena. Onko poistumaa vielä riittävästi kannattavaan korjuuseen? Harvennuksen tavoitteena voisi olla lisätä rauduksen osuutta metsikössä ja saada alikasvoskuusista seuraava metsä jos ne säilyvät hakkuussa. Kun tiheys on ollut kohtuullisen alhainen, lumituhoriski ei ehkä tässä ole niin korkea, että se vaikuttaisi strategian valintaan.

    mehtäukko

    Ei giljutiini poista vesakon näkemähaittaa. Eikä sen korjuu kannata koneilla. Kuinkas kantosuoja?

    suorittava porras

    Jos välttämättä halutaan huono korjuujälki ,ei tarvitse raivata. Samalla heikennetään korjuuyrittäjän mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan.

    Korjuukulut ovat nykyään sitä luokkaa ,että risukoissa rymyäminen johtaa nopeasti konkurssiin. Vielä nopeammin , kun esimerkiksi 10 vuotta sitten. Vähäistä kalustoa ei kannata viedä kuluttamaan aikaa risukoihin ,kun puuta tarvitaan oikeasti paljon ja nopeaa tahtia. Jos tulee kylmä talvi , haketetaan jopa tukkipuita.

    Jos on raivaustarvetta ,homma hoituu raivaussahalla, ei motolla.

    mehtäukko

    Tämä asia on kyllä kummasti juminut mo- ja myhistys kenttäänkin.?!

    Aivan sama, kuin tellettäisiin perunapuimuria 20 aarin pottukasvimaalle, tai marjapuimuria kolmeen pensaaseen… 🙁

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 82)