Keskustelut Metsänhoito MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

  • Tämä aihe sisältää 82 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten leone toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 82)
  • MITEN VÄLJENTÄÄ JÄRKEVIMMIN

    Yleiset metsänhoito-ohjeet ja vallitseva tapa ohjaavat metsän kasvatuksen suurempaan runkotiheyteen istutuksista lähtien kuin olisi taloudellista ja tuho- ja hiilikestävintä. Tämä palvelee kuiduttavan teollisuuden tarpeita, mutta heikentää merkittävästi puun tuotannon kannattavuutta. Seuraavassa perustelen, miksi puuston (ku, ko, lk eli lehtikuusi, mutta myös mä) kasvattaminen paljon totuttua ja ohjeistuksia harvemmassa on monin tavoin järkevää.
    Tässä muutamia väljemmässä kasvattamisen etuja:

    • Tukkisaantoprosentti lisääntyy, jopa tuplaantuu.
    • Varttuneen kasvatusmetsän tila hyvine tukintuottoineen saavutetaan vuosikymmeniä aikaisemmin.
    • Ylitiheydestä aiheutuva kasvun hidastuminen estyy.
    • Metsikön kokonaiskasvu nopeutuu.
    • Kiertoaikaa voidaan kannattavasti lisätä jopa vuosikymmeniä
    • Metsikön tuhojen (hyönteis-, tuuli-, laho-, tuli, tykky-) määrä vähenee merkittävästi.
    • Harvemmassa ja järeämmässä metsässä sitoutuneen hiilen kokonaismäärä puustossa ja maassa kasvaa
    • Metsän moninaiskäyttöarvot ja mahdollisuudet kasvavat merkittävästi
    • Puun tuotannon kokonaistalous paranee aivan toiselle tasolle

    Puun tuotanto olisi taloudellisempaa ja varmempaa jo istuttamalla vain 1200 tainta hyvin mätästettyyn maahan suuriin mättäisiin ja pitämällä tuo määrä taimikonhoidolla ensiharvennukseen asti, vaikka mukaan tulisi luontaisiakin taimia sekapuustoksi. Jo tässä vaiheessa ajourien suunnittelulla vältetään taimihukka niiltä aloilta.

    Pelko kasvun kärsimisestä suuremman puutiheyden vallitessa on turha. Pitkälatvuksiset, vahvat ja nopeasti kehittyvät taimet ja sitten riukupuut kehittyvät paljon tavallista (jopa puolta) nopeammin ensiharvennettavaksi ja sen jälkeiseen nuoren kasvatusmetsän tilanteeseen asti, jos riukumetsän perkaus ja EH ovat tarpeeksi voimakkaita. Lue koko juttu: http://www.vessi.eu

  • Puuki

    Hyvä tutkimusaihe olisi Lukelle selvittää kannattavimmat viljelytiheydet (esim. ku/rako istutus, mä myös kylvö) niin, että min.tukin laatuvaatimukset vielä täyttyy suurimmaksi osaksi kasvatettavilla puilla eri kasvupaikkatyypeillä.   Metlan ajoilta löytyy mm.tutkimuksia oksien paksuuksista ja mh-suosituksia tukkien kasvattamisesta parhaaseen laatuluokkaan.

    Luontaisesti syntyneet tai kylvetyt mä-taimikot voi hyvin kasvattaa taimina vähän tiheämmässä laadun ja/tai hirvivahinkojen estämisen takia.

    mehtäukko

    Tähän astiset tutkimukset kyllä riittävät, minkä tarvitsevat. Luvut eivät ole koskaan kuitenkaan kiveen hakattuja, sillä niin vaihtelee olosuhteet,tekijät ja tavoitteet. Oksikkuuden ja karsiutumisen määrittämiseenkin riittää nykynumeroilla elävän latvuksen tiedostaminen.

    Jätkä

    Puuki;”Lekuja tarvitaan tulevaisuudessa mm. laivojen rakennuspuiksi ja niiden sydänpuuta luontoherätyksen saaneille ”

    Nyt ei puhuta nopeasti ja harvassa kasvaneista puista. Jos halutaan lahoa vastaan kestävää laivanrakennuspuuta, siinä ei saa olla valkoista pintapuuta lainkaan, eikä vuosilusto saisi olla edes kahta milliä paksua. Nopesti kasvanut ( yli viiden millin lustopaksuus) – lehtikuusi lahoaa nopeammin kuin alle kolmen millin lustoa pukanneen männyn sydänpuu.

    A.Jalkanen

    Tarve laivanrakennukseen taitaa olla nykyaikana melko vähäinen. Sen sijaan lehtikuusta voi käyttää sisustusmateriaalina ja myös ulkona (ulkoverhoilut, terassit), mikäli opitaan erottamaan lahoa kestävät alkuperät heikosti kestävistä.

    Perko

    Kelpaisko  sorvattavaksi? kertopuuhun mahtuu täytteeksi vaikka vilttihattu kunhan pintaviilut ovat ehjät.  Paksulla  kuusisorvipuulla on kohtalainen hintakin.  Sisustuksessa  varmaan kallista levyä.

    leone

    Juuri tein kunnostuksen 8 m raudus/hies koivikolle (oikein hyvä pohja koivulle) ja jätin sen tiheyteen 2500 per ha. Tavoitteena kasvattaa sopivankokoista klapivärkkiä. Katsotaan muutaman vuoden päästä kuinka onnistui.

    Panu

    Klapin kasvatukseen tuo on varmaan sopiva tiheys.

    Puuki

    Eipä sitä tieten tutkita mikä olisi mo:n kannalta katsottuna optimi. Mutta ei ole niin väliksikään kun asiat selviää ilman erityistä tutkimustakin.   Kasvupaikkojen , puulajien ym. vaihtelu ei ole mikään syy toisaalta jättää asiaa huomiotta.

    Klapitus onnistuu varmaan hyvin vaikka kasvatustiheys olisi vähän tavallista suurempikin.  Paras klapipuun rklm on n. 15-20 cm – as we all know…

    leone

    Seuraavaksi olisi tulossa käsittelyyn 35 -vuotias ylitiheä männikkö jolle kävin laskemassa 3000 runkoa ha, pelkkää mäntyä. Keskijäreys jotain 13-14 cm ja valtapituus 12 metriä. Kuitua siitä tulee ihan hyvin eivätkä latvukset vielä pilalla ole eli kyllä siihen vielä kunnon metsä tulee kun harventaa sinne 1000 per ha. Kasvupaikka vieressä olevan varttuneen metsän perusteella männylle erinomainen eli varmaan sen vuoksi on pärjännyt kohtuullisesti noin tiheänä.

    Scientist

    Minulla runsaan parin hehtaarin luontaisesti uudistettu hieman soistunut alue. Puolet koivuja alla kuusta. Koivut noin 12 – 14 metrisiä ja keskimäärin 12-13 cm. Paikoitellen yksittäisiä isoja kuusia ja mäntyjä. Mietin ensiharvennusta, mutta arveluttaa kun siitä ei jää juuri mitään käteen ennakkoraivauksen jälkeen (tosin teen osin itse). Puita 1 lohkossa 1500 kpl ja toisessa noin 1000 kpl/ha. Mietin kannattaako tehdämitään. Metsät ovat noin 20vuotiaita ja käyty raivaussahalla läpi vajaa 10 vuotta sitten.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 82)