Ainakin meidän metsissä tukkisaanto on 65 %, joten, jos pitäisi sitä nostaa, niin silloin on varastettava naapurilta ne lisätukit.

Varttuneen kasvatusmetsän tila saavutetaan n 40-45 vuodessa.  Ei sitä siitä voi paljon aikaistaa.

Ylitiheyttä ei ole, koska ensiharvennus tehdään mahdollisimman ajoissa.

Kokonaiskasvu on riippuvainen metsikön kokonaispuumäärästä.  Mitä enemmän puuta, sitä enemmän kasvua.  Siis normaaleissa talousmetsissä.  Jos sitten annetaan kasvaa loputtomasti käsittelemättä, niin tilanne muuttuu.

Meillä käytetään jo nyt pitkää kiertoaikaa.

Hiilen sitoutuminen taitaa olla sidoksissa kokonaiskasvuun.

Harvennushakkuista, joita teemme n kaksinkertaisen määrän uudistushakkuisiin verrattuna, saamme hakkuutuloa 20-25 % kokonaishakkuutulosta.  On siis kohtuullisen merkittävä summa.  Jatkossa kuitupuun hinta noussee, joten tiheämmässä kasvattamisen kannattavuus tod näk paranee.

Tuhoista ei liene tarkkaa tutkimustietoa.  Kokemusperäinen tieto on, että ainakin lumituhot riippuvat ennen kaikkea siitä kuinka korkealla metsä on merenpinnasta.  N 180 m on raja, jonka yläpuolella tuhot lisääntyvät.  Vuodesta riippuen tyuhoja on esiintynyt niin tiheämmissä kuusikoissa kuin harvemmissa männiköissä.

Siitä olen samaa mieltä, että kuusta kannattaa istuttaa vähän harvempaan.  Mätästyksestä huolimatta ainakin meidän metsissä esiintyy tukkimiehentäitä, joten 1200 tainta/ha on kyllä liian pieni.

”Jos hakkuukoneella ei pysty…” viittaus ei nyt liity mitenkään niin harvaan taimikkoon josta ei eh:ssa vain ole otettavaa! Tähän saakka on havupuun jäävästä eh tiheydestä mainittu n.1000-1400 puulajista riippuen. Mitä jää jäljelle?

Aplin kuvaama on normaalitilanne.  Mutta on kyllä paljon poikkeuksiakin.  Vatukko saattaa  tappaa osan kuusistakin ja muuta puustoa ei synny.  Sitten meillä on monta tapausta, jossa hirvet ovat syöneet luontaisesti syntyneet koivut ja männyt.  Jos kuusia on liian vähän, niin sitten kasvatetaan oksakuusta harvassa.

Istutus on kuitenkin niin halpaa, ettei taimista kannata liikaa pihistää.  Täydennysistutus on kallista ja tällöin istutetuilla taimilla on vaikeuksia selvitä.

Luonto vaihtelee.  Meillä on muutaman sadan metrin välein 3 kuusenistutuskohdetta.   Yhteen tuli niin paljon luontaista mäntyä, että piti perata osa istutuskuusista pois. Koivujakin tuli, mutta hirvet söivät ne.  Tuli erittäin hyvä mänty-kuusisekametsä.  Toisessa hirvet söivät lähes kaikki koivut jä männyt.  Jäi pelkkä kuusikko.  Kolmannessakin koivut syötiin, mutta mäntyjä jäi kohtuullisesti.   Siihen syntyi aika hyvä mänty-kuusisekametsä.

Kun en pysty ennustamaan tulevaisuutta, niin nykyään istutetaan kuusta 1600 tainta/ha.  Sitten voi tehdä peratessa valintoja.  Tai, jos ei pelätä hirviä, niin 900 mäntyä+900 kuusta.  Tai kylvetään mänty ja istutetaan 1000 kuusta/ha, jos ei pelätä, että heinä tappaa männyn taimet kasvunsa alussa.

Monikin käytännön tekijä lauantaina ja tähän aikaan toteuttaa omia toimiaan omissa metsissään, täällä joutavat vain filosovoi, iteki lähen tästä sauna puita pienemmiksi pilkkomaan, joten se on moro nyt ?