Keskustelut Puukauppa Miten tukin katkonta rehelliseksi

  • Tämä aihe sisältää 287 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten eki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 287)
  • Miten tukin katkonta rehelliseksi

    Merkitty: 

    A-studio käsitteli 1206 ohjelmassa järjestelmällistä tukin väärinkatkontaa. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen syötti katsojille ja asiaosaamisensa kanssa horjahtelevalle toimittaja Sirkkaselle pajunköyttä kirkkain silmin.

    Käytännössä Suomessa tukkeja katkotaan lähes järjestään väärin. Katkaisukohta on useimmiten metrikaupalla väärässä paikassa. Lisäksi pienempiä tukkirunkoja hakataan hyvin usein kokonaan paperipuuksi. Näin halvan paperipuun määrä lisääntyy ja kalliimman tukin osuus pienenee.
    Tukin katkonnassa katkaisukohta pitäisi olla 30 cm välein 37 (tai 43) – 61 dm pituisissa pölleissä, joihin tukkiosuus saadaan tarkkaan katkottua, jos halutaan.
    Motoissa käytetään asetusarvoja, jotka ottavat tyvestä ja keskirungosta sahan tilaamat halutuimmat pitkät tukit (usein 52 dm) katkonnan optimoinnista välittämättä. Näin latvatukkiin ei usein enää riitä pituus, vaan koko latvaosa menee kuiduksi.
    Jos moton tietokone ja kuskin toiminta tähtäisi oikeasti katkonnan optimointiin, eli tukkiosuuden maksimointiin, tukin pituuksia säädettäisiin 2-3 viimeisen pölkyn kohdalla, jolloin päästäisiin useimmiten jo hyvin lähelle kuusen 16 cm ja männyn 15 cm minimipaksuuksia. Käytännössä näin ei toimita. Monella yhtiöllä minimipituus on 43 dm, millä katkonnan tarkkuus heikkenee paljon verrattuna 37 dm:n minimiin, kuten pitäisi olla.
    Kun katkonnassa fuskataan, sekä paperipuun ostaja, että saha (jolle tukit menevät), sekä myös korjuu-urakoitsija hyötyvät järeämmistä pölkyistä. Ajaminen tehostuu, tukeista tulee pidempiä, järeämpiä samoin kuitupölkkyjen keskikoko kasvaa. Ainoastaan puun myyjä häviää.
    Ostajilla on yleistynyt myös epärehellisyyttä ylläpitävä käytäntö olla antamatta myyjälle tukkilistoja, joista katkontatilastoja voi selvittää. Kömpelönä selityksenä vedotaan yrityssalaisuuteen, mutta eihän puun myyjä tiedä (eikä tarvitsekaan) mille sahalle tukit menevät. Toisekseen puun myyjää ei voisi vähemmän kiinnostaa jonkun sahan sahaus- ja tuoteohjelma. Myyjä voisi katsoa katkontaa hakkuun jälkeen ennen puiden ajoa, mutta se ylityöläyden takia toimimaton ratkaisu.
    Varovaisesti arvioiden tukkivaltaisessa leimikossa katkonnan virhe on useimmiten usean prosentin luokkaa. Kun tukkipuun osuus kantarahatulosta (3 mrd.) on luokkaa 1.8 mrd., arviolta viiden prosentin katkontavirhe merkitsee jo 90 miljoonan vastikkeetonta tulonsiirtoa myyjiltä teollisuudelle.
    Miten ihmeessä laillisuuteen pyrkivässä Suomessa MTK, MHY:t ja yhteismetsät antavat kaupoissaan tämän virheen jatkua?
    Ratkaisuna on moton kaatopään mittaus. Se kulkee ja mittaa aina koko rungon läpi. Näin tietokoneeseen tallentuu rungon tukkipuuosuus ja paperipuuosuus ja näiden mukaisesti myös tilitetään, katkonnasta riippumatta.
    Toinen vaihtoehto on jo yleistyvä runkohinnoittelu, jossa keskihinta sovitaan koko massalle. Sen heikkoutena on suuri virhearviomahdollisuus tukin määrässä, koska menetelmä perustuu karkeaan arvioon. Myyjän on vaikea verrata runkohinnoiteltuja ja tavaralajihinnoiteltuja tarjouksia.
    Kannustan kaikkia metsän myyjiä ostamaan mittasakset, menemään hakkuutyömaalle ennen puiden pinoon ajoa ja mittailemaan katkonnan oikeellisuutta pölkkyjen paksuuksista. Jos virheitä löytyy, pitää kutsua heti MHY:n edustaja todistajaksi ja ajo pitää estää, ennen tarkkaa virallista mittausta. Tästä menettelystä puhuminen ja sopiminen jo ennen hakkuuta, toimii vilppiä ennaltaehkäisevästi. MHY:n edustajien ja metsänomistajien pitää tiukasti olla hyväksymättä väärin katkontaa ja vaatia pienistäkin virheistä ostajaa tilille.
    Ei voida hyväksyä, että metsäasioita huonosti tuntevat, iäkkäät tai etäällä asuvat puun myyjät, joutuvat muita vielä herkemmin ostajan vilpin kohteeksi.

  • Rane

    ”Asiakaslähtöisyys on avainsana. Se monilta metsänomistajilta näyttää unohtuvan.”

    No ei ole.Kyseessä on sopimusasia.Jos kauppakirjassa on sovittu että tehdään  esim. 37-tukkia ja motoon tulleessa hintataulukossa sille on laitettu niin alhainen suhdeluku ettei ohjelma tee sitä kuin muutaman kappaleen niin sopimusta on rikottu.Jos metsäteollisuuden asiakas lähtee siitä ettei halua 3,7-metristä tavaraa niin silloin puukauppasopimusta ei pidä tehdä sillä houkuttimella että tehdään 3,7-metristä tukkia.

    Metsuri motokuski

    Missä mielessä sopimusta on rikottu? Eihän kauppasopimuksessa kerrota ymmärtääkseni kuinka paljon niitä kuuluu tehdä. Harvemmin se kuitenkaan yksittäisiin pölkkyihin jää. Yleensä on sille sen verran hintaa laitettu että reilusti niitä tulee. Kuski voi sitten vielä napilla ajaa enemmänkin jos se katsoo sen tarpeelliseksi tukin tarkan talteenoton vuoksi.

    Rane

    ”Missä mielessä sopimusta on rikottu?”

    Jos tulee ”reilusti” niin asia on ok.

    Rane

    ”Arvokkaimpia osia on otettava maksimimäärä.”

    ”Ostaja ei saa tehdä mitä haluaa”

    Metsänomistaja myyjänä voitti metsäyhtiön ostajana pitkässä hakkuukiistassa | Asianajotoimisto Urtti

    Rane

    Mielenkiintoista on että Storan linjaus jossa puun myyjä saa nähdä katkontatiedot mutta niitä ei luovuteta hänelle on hovioikeuden tuomion vastainen.Päätöksen mukaanhan ne pitää luovuttaa.

    mökinmummo

    Kiinnostaisi myös tietää, milloin, missä ja kenen toimesta on linjattu, että niin sanottu pitkä motolista on kilpailusalaisuus? Niin pitkään, kuin asian tila pysyy tällaisena, tullaan vääntämään katkonnasta.

    Rane

    UPM:hän muutti oikeudenkäynnin jälkeen linjaansa ja luovuttaa nykyään katkontatiedot.Ei siis ensin luovuttanut niitä edes hovioikeudelle.

    mökinmummo

    Mikä lienee Enson tai MG:n käytäntönä? Entä isompien sahafirmojen?

    mehtäukko

    ”…Myyjän ainoa reagointitapa on jälkikäteinen ja jälkikäteinen arviointi tapahtuu asiakirjatarkastelun perusteella, koska katkotut puut eivät ole enää tarkasteltavissa…” lukee Urtin liitteessä.

    Tuosta olen kyllä eri mieltä. Jos mo epäilee jotakin, kyllä hänen on toimittava silloin kun puut ovat vielä kentällä kasoissa katkottuna. Jälkikäteinen arviointi on sitä mitä on teksti.

    Tolopainen

    Vaikka tavis metsänomistaja saa motolistat iki omaksi, niin niistä ei katkonnan oikeellisuutta näe mitenkään tai vääryyttä. En minä ainakaan.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 287)