Keskustelut Puukauppa Miten tukin katkonta rehelliseksi

  • Tämä aihe sisältää 287 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten eki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 287)
  • Miten tukin katkonta rehelliseksi

    Merkitty: 

    A-studio käsitteli 1206 ohjelmassa järjestelmällistä tukin väärinkatkontaa. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen syötti katsojille ja asiaosaamisensa kanssa horjahtelevalle toimittaja Sirkkaselle pajunköyttä kirkkain silmin.

    Käytännössä Suomessa tukkeja katkotaan lähes järjestään väärin. Katkaisukohta on useimmiten metrikaupalla väärässä paikassa. Lisäksi pienempiä tukkirunkoja hakataan hyvin usein kokonaan paperipuuksi. Näin halvan paperipuun määrä lisääntyy ja kalliimman tukin osuus pienenee.
    Tukin katkonnassa katkaisukohta pitäisi olla 30 cm välein 37 (tai 43) – 61 dm pituisissa pölleissä, joihin tukkiosuus saadaan tarkkaan katkottua, jos halutaan.
    Motoissa käytetään asetusarvoja, jotka ottavat tyvestä ja keskirungosta sahan tilaamat halutuimmat pitkät tukit (usein 52 dm) katkonnan optimoinnista välittämättä. Näin latvatukkiin ei usein enää riitä pituus, vaan koko latvaosa menee kuiduksi.
    Jos moton tietokone ja kuskin toiminta tähtäisi oikeasti katkonnan optimointiin, eli tukkiosuuden maksimointiin, tukin pituuksia säädettäisiin 2-3 viimeisen pölkyn kohdalla, jolloin päästäisiin useimmiten jo hyvin lähelle kuusen 16 cm ja männyn 15 cm minimipaksuuksia. Käytännössä näin ei toimita. Monella yhtiöllä minimipituus on 43 dm, millä katkonnan tarkkuus heikkenee paljon verrattuna 37 dm:n minimiin, kuten pitäisi olla.
    Kun katkonnassa fuskataan, sekä paperipuun ostaja, että saha (jolle tukit menevät), sekä myös korjuu-urakoitsija hyötyvät järeämmistä pölkyistä. Ajaminen tehostuu, tukeista tulee pidempiä, järeämpiä samoin kuitupölkkyjen keskikoko kasvaa. Ainoastaan puun myyjä häviää.
    Ostajilla on yleistynyt myös epärehellisyyttä ylläpitävä käytäntö olla antamatta myyjälle tukkilistoja, joista katkontatilastoja voi selvittää. Kömpelönä selityksenä vedotaan yrityssalaisuuteen, mutta eihän puun myyjä tiedä (eikä tarvitsekaan) mille sahalle tukit menevät. Toisekseen puun myyjää ei voisi vähemmän kiinnostaa jonkun sahan sahaus- ja tuoteohjelma. Myyjä voisi katsoa katkontaa hakkuun jälkeen ennen puiden ajoa, mutta se ylityöläyden takia toimimaton ratkaisu.
    Varovaisesti arvioiden tukkivaltaisessa leimikossa katkonnan virhe on useimmiten usean prosentin luokkaa. Kun tukkipuun osuus kantarahatulosta (3 mrd.) on luokkaa 1.8 mrd., arviolta viiden prosentin katkontavirhe merkitsee jo 90 miljoonan vastikkeetonta tulonsiirtoa myyjiltä teollisuudelle.
    Miten ihmeessä laillisuuteen pyrkivässä Suomessa MTK, MHY:t ja yhteismetsät antavat kaupoissaan tämän virheen jatkua?
    Ratkaisuna on moton kaatopään mittaus. Se kulkee ja mittaa aina koko rungon läpi. Näin tietokoneeseen tallentuu rungon tukkipuuosuus ja paperipuuosuus ja näiden mukaisesti myös tilitetään, katkonnasta riippumatta.
    Toinen vaihtoehto on jo yleistyvä runkohinnoittelu, jossa keskihinta sovitaan koko massalle. Sen heikkoutena on suuri virhearviomahdollisuus tukin määrässä, koska menetelmä perustuu karkeaan arvioon. Myyjän on vaikea verrata runkohinnoiteltuja ja tavaralajihinnoiteltuja tarjouksia.
    Kannustan kaikkia metsän myyjiä ostamaan mittasakset, menemään hakkuutyömaalle ennen puiden pinoon ajoa ja mittailemaan katkonnan oikeellisuutta pölkkyjen paksuuksista. Jos virheitä löytyy, pitää kutsua heti MHY:n edustaja todistajaksi ja ajo pitää estää, ennen tarkkaa virallista mittausta. Tästä menettelystä puhuminen ja sopiminen jo ennen hakkuuta, toimii vilppiä ennaltaehkäisevästi. MHY:n edustajien ja metsänomistajien pitää tiukasti olla hyväksymättä väärin katkontaa ja vaatia pienistäkin virheistä ostajaa tilille.
    Ei voida hyväksyä, että metsäasioita huonosti tuntevat, iäkkäät tai etäällä asuvat puun myyjät, joutuvat muita vielä herkemmin ostajan vilpin kohteeksi.

  • narisija

    <p>Minulta paikallinen sahuri osti tukin 3,10 m. saakka juurikin talon rungon pystytolpiksi, muistaakseni latvan minimi 12 tai 13cm, tästä aikaa parikymmentä vuotta.</p><p> </p>

    Jovain

    Hakkuuoikeudella on paljonkin tekemistä puukaupassa. Sillä turvataan ns ”metsänomistajan” puilla käytävä kauppa. Jalostusarvon nostaminen metsässä korjuussa, joka on kauppasopimuksen ”raamin” ulkopuolella toteutuvaa toimintaa. Ei näy puunmyyjälle minkään laisena arvonnousuna lisänä. Sahat ovat investoineet paljon lajittelulinjastoihin, joissa tukit luokitellaan ja hinnoitellaan käytön mukaan. Katkonnalla siihen vaikutetaan jo etukäteen. On huolehdittu myös hakekaupasta. Alemmissa läpimittaluokissa on paljon sahattavaa ja luokiteltavaa, kappaletavaraa tehdään paljon ja loppuerät sitten kuituna hakkeena. Eräänlaista runkohinnoittelua tämäkin on, mutta puunmyyjän bonukset jäävät uupumaan. Tiedä sitten mikä olisi hyväksi, runkohinnoittelulla voidaan vaikuttaa, niin myös kauppatavalla (hankinta)?

    mehtäukko

    Kyllä parasta aikaakin kotimaisen klusterin työmaalla kut katkeaa 3,1 :een .Latva normi 160. Sitten on parru 100mm, 274cm…

    A.Jalkanen

    Nyt on narisija ja mehtäukko asian ytimessä. Kun tuolla aiemmin arveltiin ettei katkontalistoista voi päätellä mitään, ainakin lyhyiden mittojen käytön niistä näkee: onko ne varattu vain paksuille tyvitukeille vai tehdäänkö lyhyttä tavaraa myös latvasta. Kun mhy:llä on nämä listat tietokannassaan, se pystyy kertomaan myyjälle kenelle kannattaa myydä keskenkasvuinen harvennusleimikko.

    mehtäukko

    Ytimessä koko ajan, mutta kun hämmentäjiä on niin hel….sti.

    suorittava porras

    Jätkä toi hyvin esille määrämittojen merkityksen . Hävikki on suuri ,jos käytetään ns pitkää tavaraa. Siitä on omakohtaistakin kokemusta rakennettuani ensimmäisen omakotitaloni itse kaatamistani puista aikaan ,jolloin ei vielä yleisesti käytetty tarvikelaskelmia. Hukkapätkissä riitti poltettavaa pitkäksi aikaa. Toinen taloni rakennettiin jo talopakettin tarkasti määrämittaisesta tavarasta.

    Poltettavaa syntyi myös kotitarvesahaukseen käytetyn vajaalaatuisen puuaineksen takia. Se pieni mutka laudassa tyvessä tai keskellä oli poistettava. Saattoi käydä niinkin ,että loppuosa ei ollut enää käyttökelpoinen mihinkään kohtaan. Jatkettua tavaraa ei ensimmäisessäkään rakennuksessani käytetty.

    Nämä edellä mainitut virheet mittojen ja laadun osalta on pyritty nykyisin eliminoimaan käyttämällä optimointia puiden katkonnassa ja pyrkimällä poistamaan tekniset viat materiaalista jo metsässä. Tuntuukin ihmeelliseltä ,että edelleen metsässä pitäisi toimia ,kuin yli puolivuosisataa sitten ja tuottaa  pitkää tavaraa tarpeista piittaamatta ja leimata katkonnan optimointi asiakkaan pettämiseksi. Mikä hyöty on katkontalistojen julkaisemisesta asioihin perehtymättömille ,kun kysyntä tänä päivänä ratkaisee ,miten puut katkotaan? Näyttää siltä ,että se lista kiinnostaa vain tiettyä organisaatiota joka luulee valvovansa toisen osapuolen etua. Katkontalista olosuhteisiin tarkasti perehtymättä on täysin arvoton työkalu ja johtaa helposti vääriin tulkintoihin.

    A.Jalkanen

    Pitää erottaa toisistaan kaksi tilannetta. 1. Mhy:n mahdollinen apu puukaupassa ostajan valinnassa perustuu sen kerryttämään eri ostajayritysten katkonta-aineistoon, jota verrataan myynnissä olevan leimikon ominaisuuksiin. 2. Katkonnan onnistuminen yksittäisessä leimikossa. Joskus käytössä olevat mitat eivät sovi, ja silloin erotus eli hukkapätkät koituvat myyjän tappioksi. Tällöin puhutaan koko ajan tukin laatukriteerit täyttävästä rungon osasta.

    mehtäukko

    No kukas valvoo myhistyksen tolskaukset? Kun ”huono” leimikko ei ole kelvannut kenellekään klusterissa, sieltäkin ”pitäisi” todistetusti erotella bulkki…

    A.Jalkanen

    Oikein huonon leimikon tapauksessa voinee käyttää apuna mhy:n korjuupalvelua, joka erottelee puista myytäväksi kelpaavat osat ja markkinoi ne eteenpäin. Sitä en usko, että mhy:n asiantuntijat ja käytännöt olisivat lähtökohtaisesti huonommat kuin yritysten.

    mehtäukko

    Vai niin. Mutta aikoinaan n. 15 vuotta korjuupalvelussa mukana olleena tiedän käytännöt. Kysymys ei ole asiantuntijuudesta.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 287)