Keskustelut Puukauppa Miten tukin katkonta rehelliseksi

  • Tämä aihe sisältää 287 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten eki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 287)
  • Miten tukin katkonta rehelliseksi

    Merkitty: 

    A-studio käsitteli 1206 ohjelmassa järjestelmällistä tukin väärinkatkontaa. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen syötti katsojille ja asiaosaamisensa kanssa horjahtelevalle toimittaja Sirkkaselle pajunköyttä kirkkain silmin.

    Käytännössä Suomessa tukkeja katkotaan lähes järjestään väärin. Katkaisukohta on useimmiten metrikaupalla väärässä paikassa. Lisäksi pienempiä tukkirunkoja hakataan hyvin usein kokonaan paperipuuksi. Näin halvan paperipuun määrä lisääntyy ja kalliimman tukin osuus pienenee.
    Tukin katkonnassa katkaisukohta pitäisi olla 30 cm välein 37 (tai 43) – 61 dm pituisissa pölleissä, joihin tukkiosuus saadaan tarkkaan katkottua, jos halutaan.
    Motoissa käytetään asetusarvoja, jotka ottavat tyvestä ja keskirungosta sahan tilaamat halutuimmat pitkät tukit (usein 52 dm) katkonnan optimoinnista välittämättä. Näin latvatukkiin ei usein enää riitä pituus, vaan koko latvaosa menee kuiduksi.
    Jos moton tietokone ja kuskin toiminta tähtäisi oikeasti katkonnan optimointiin, eli tukkiosuuden maksimointiin, tukin pituuksia säädettäisiin 2-3 viimeisen pölkyn kohdalla, jolloin päästäisiin useimmiten jo hyvin lähelle kuusen 16 cm ja männyn 15 cm minimipaksuuksia. Käytännössä näin ei toimita. Monella yhtiöllä minimipituus on 43 dm, millä katkonnan tarkkuus heikkenee paljon verrattuna 37 dm:n minimiin, kuten pitäisi olla.
    Kun katkonnassa fuskataan, sekä paperipuun ostaja, että saha (jolle tukit menevät), sekä myös korjuu-urakoitsija hyötyvät järeämmistä pölkyistä. Ajaminen tehostuu, tukeista tulee pidempiä, järeämpiä samoin kuitupölkkyjen keskikoko kasvaa. Ainoastaan puun myyjä häviää.
    Ostajilla on yleistynyt myös epärehellisyyttä ylläpitävä käytäntö olla antamatta myyjälle tukkilistoja, joista katkontatilastoja voi selvittää. Kömpelönä selityksenä vedotaan yrityssalaisuuteen, mutta eihän puun myyjä tiedä (eikä tarvitsekaan) mille sahalle tukit menevät. Toisekseen puun myyjää ei voisi vähemmän kiinnostaa jonkun sahan sahaus- ja tuoteohjelma. Myyjä voisi katsoa katkontaa hakkuun jälkeen ennen puiden ajoa, mutta se ylityöläyden takia toimimaton ratkaisu.
    Varovaisesti arvioiden tukkivaltaisessa leimikossa katkonnan virhe on useimmiten usean prosentin luokkaa. Kun tukkipuun osuus kantarahatulosta (3 mrd.) on luokkaa 1.8 mrd., arviolta viiden prosentin katkontavirhe merkitsee jo 90 miljoonan vastikkeetonta tulonsiirtoa myyjiltä teollisuudelle.
    Miten ihmeessä laillisuuteen pyrkivässä Suomessa MTK, MHY:t ja yhteismetsät antavat kaupoissaan tämän virheen jatkua?
    Ratkaisuna on moton kaatopään mittaus. Se kulkee ja mittaa aina koko rungon läpi. Näin tietokoneeseen tallentuu rungon tukkipuuosuus ja paperipuuosuus ja näiden mukaisesti myös tilitetään, katkonnasta riippumatta.
    Toinen vaihtoehto on jo yleistyvä runkohinnoittelu, jossa keskihinta sovitaan koko massalle. Sen heikkoutena on suuri virhearviomahdollisuus tukin määrässä, koska menetelmä perustuu karkeaan arvioon. Myyjän on vaikea verrata runkohinnoiteltuja ja tavaralajihinnoiteltuja tarjouksia.
    Kannustan kaikkia metsän myyjiä ostamaan mittasakset, menemään hakkuutyömaalle ennen puiden pinoon ajoa ja mittailemaan katkonnan oikeellisuutta pölkkyjen paksuuksista. Jos virheitä löytyy, pitää kutsua heti MHY:n edustaja todistajaksi ja ajo pitää estää, ennen tarkkaa virallista mittausta. Tästä menettelystä puhuminen ja sopiminen jo ennen hakkuuta, toimii vilppiä ennaltaehkäisevästi. MHY:n edustajien ja metsänomistajien pitää tiukasti olla hyväksymättä väärin katkontaa ja vaatia pienistäkin virheistä ostajaa tilille.
    Ei voida hyväksyä, että metsäasioita huonosti tuntevat, iäkkäät tai etäällä asuvat puun myyjät, joutuvat muita vielä herkemmin ostajan vilpin kohteeksi.

  • mehtäukko

    Havaittu vika on eniten aiheuttamassa ohituksia. Mitä parempi laatuinen puusto tai laaja pituuslajitelma, sen tarkempaan saa katkottua.

    Perkon olettamus on huti, sillä sovitun kaupan ehdot ovat perusta hakkuulle.

    Perko

    Optimointi tarvitsee jakeidenhinnat joiden mukaan arvotetaan  myös lopputulos.  Harvalla kuskilla ovat kunkin kaupan tiedot käytettävissä eikä niitä  siellä koneessakaan näkynyt.  Suhmurointi pikkutukeilla on pelleilyä.

    Tukkien luokitushinnoilla harhautetaan kaupankäynnissä  joita ostaja hyödyntää sitten  hakkuussa.   Pitää olla  tarkkana se kaikki on sitä samaa puuta.

    mehtäukko

    AJ ”lyhyt lpm…” on ja ei.

    On puun jalostajan asia arvotella tukkikasaansa, sahaako vai sorvaa vaikka kaikki. Sopimusyrittäjillä on kaikki tarvittavat kaupan tiedot, ja enimmillään myhistys suhmuroi ”erikoispuillaan”.

    Tolopainen

    Jos lähdetään siitä, että oikea katkonta on maksimoida tukkisaanto ja on rikollista laittaa tukkikokoista puuta kuituun, joka ainut päätehakkuu voidaan viedä oikeuteen ja metsänomistaja voittaa.

    Kauppasopimuksessa yleensä puiden omistusoikeus vaihtuu kaadettaessa, sehän edellyttäisi runkohinnoittelua, jotta olisi laillista.  Sopimuksen mukaan yhtiö voi nyt katkoa rungon haluamallaan tavalla. Yhtiö omistaa rungon.

    Rane

    Se on siis sopimusrikkomus ja nyt kun katkontatiedot ovat kunnon firmoilla saatavilla niin todennäköisesti aika harva puukauppa kannattaa riitauttaa.

    Sopimusrikkomuksen seuraukset – Minilex

     

    mehtäukko

    Tolopainen, mikä on sellainen sopimus, jonka jälkeen yhtiö voi katkoa rungon haluamallaan tavalla?

    Sepustuksesi on sekaisin.

    Tolopainen

    Se on puukauppasopimus, jossa rungon omistusoikeus vaihtuu kaadettaessa. Yhtiöt katkoo nykyisin rungot haluamallaan tavalla. Eli siten kuten se on niille edullisinta.

    A.Jalkanen

    Lyhyitä tukkeja ei voida vaatia tehtäviksi, jos lyhyttä mittaa ei ole sopimuksessa mukana. Jos lyhyitä mittoja on mukana ja/tai jonkin pituuden minimiläpimitta on suurempi kuin muiden, se olisi syytä mainita sopimuksessa riitojen välttämiseksi.

    Lisäksi riitoja voidaan välttää kun ymmärretään että katkontaohje tulee ostajalta eikä konekuskilta. Valitukset tulee osoittaa ostajalle.

    Edelleen: käytetään mhy:tä apuna puukaupassa, jos ei itse hallita näitä periaatteita ja myös tiedetä kenelle kannattaa myydä tarjolla oleva puuerä. Mhy:llä on tietoa alueensa puun ostajien tuotannosta, josta katkonta johdetaan, joten he osaavat parittaa keskenään sopivat leimikot ja ostajat.

    Tolopainen

    Miksi noita turhia välikäsiä pitää ottaa puukauppaan mukaan. Ne vain kuluttaa metsänomistajien rahoja.

    Visakallo

    Oletkos Tolopainen huomannut meikäläisen juurikaan valittavan yhtiöiden puunkorjuusta, katkonnasta ja puun hinnoistakaan? Täälläpäin mhy on aina ollut aktiivinen toimija ja yhteistyö on sujunut yhtiöiden ja mhy:n välillä hyvin. Tässä on valtakunnan tasolla ilmeisesti ollut jonkin verran alueellisia eroja.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 287)