Keskustelut Puukauppa Miten tukin katkonta rehelliseksi

  • Tämä aihe sisältää 287 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten eki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 287)
  • Miten tukin katkonta rehelliseksi

    Merkitty: 

    A-studio käsitteli 1206 ohjelmassa järjestelmällistä tukin väärinkatkontaa. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen syötti katsojille ja asiaosaamisensa kanssa horjahtelevalle toimittaja Sirkkaselle pajunköyttä kirkkain silmin.

    Käytännössä Suomessa tukkeja katkotaan lähes järjestään väärin. Katkaisukohta on useimmiten metrikaupalla väärässä paikassa. Lisäksi pienempiä tukkirunkoja hakataan hyvin usein kokonaan paperipuuksi. Näin halvan paperipuun määrä lisääntyy ja kalliimman tukin osuus pienenee.
    Tukin katkonnassa katkaisukohta pitäisi olla 30 cm välein 37 (tai 43) – 61 dm pituisissa pölleissä, joihin tukkiosuus saadaan tarkkaan katkottua, jos halutaan.
    Motoissa käytetään asetusarvoja, jotka ottavat tyvestä ja keskirungosta sahan tilaamat halutuimmat pitkät tukit (usein 52 dm) katkonnan optimoinnista välittämättä. Näin latvatukkiin ei usein enää riitä pituus, vaan koko latvaosa menee kuiduksi.
    Jos moton tietokone ja kuskin toiminta tähtäisi oikeasti katkonnan optimointiin, eli tukkiosuuden maksimointiin, tukin pituuksia säädettäisiin 2-3 viimeisen pölkyn kohdalla, jolloin päästäisiin useimmiten jo hyvin lähelle kuusen 16 cm ja männyn 15 cm minimipaksuuksia. Käytännössä näin ei toimita. Monella yhtiöllä minimipituus on 43 dm, millä katkonnan tarkkuus heikkenee paljon verrattuna 37 dm:n minimiin, kuten pitäisi olla.
    Kun katkonnassa fuskataan, sekä paperipuun ostaja, että saha (jolle tukit menevät), sekä myös korjuu-urakoitsija hyötyvät järeämmistä pölkyistä. Ajaminen tehostuu, tukeista tulee pidempiä, järeämpiä samoin kuitupölkkyjen keskikoko kasvaa. Ainoastaan puun myyjä häviää.
    Ostajilla on yleistynyt myös epärehellisyyttä ylläpitävä käytäntö olla antamatta myyjälle tukkilistoja, joista katkontatilastoja voi selvittää. Kömpelönä selityksenä vedotaan yrityssalaisuuteen, mutta eihän puun myyjä tiedä (eikä tarvitsekaan) mille sahalle tukit menevät. Toisekseen puun myyjää ei voisi vähemmän kiinnostaa jonkun sahan sahaus- ja tuoteohjelma. Myyjä voisi katsoa katkontaa hakkuun jälkeen ennen puiden ajoa, mutta se ylityöläyden takia toimimaton ratkaisu.
    Varovaisesti arvioiden tukkivaltaisessa leimikossa katkonnan virhe on useimmiten usean prosentin luokkaa. Kun tukkipuun osuus kantarahatulosta (3 mrd.) on luokkaa 1.8 mrd., arviolta viiden prosentin katkontavirhe merkitsee jo 90 miljoonan vastikkeetonta tulonsiirtoa myyjiltä teollisuudelle.
    Miten ihmeessä laillisuuteen pyrkivässä Suomessa MTK, MHY:t ja yhteismetsät antavat kaupoissaan tämän virheen jatkua?
    Ratkaisuna on moton kaatopään mittaus. Se kulkee ja mittaa aina koko rungon läpi. Näin tietokoneeseen tallentuu rungon tukkipuuosuus ja paperipuuosuus ja näiden mukaisesti myös tilitetään, katkonnasta riippumatta.
    Toinen vaihtoehto on jo yleistyvä runkohinnoittelu, jossa keskihinta sovitaan koko massalle. Sen heikkoutena on suuri virhearviomahdollisuus tukin määrässä, koska menetelmä perustuu karkeaan arvioon. Myyjän on vaikea verrata runkohinnoiteltuja ja tavaralajihinnoiteltuja tarjouksia.
    Kannustan kaikkia metsän myyjiä ostamaan mittasakset, menemään hakkuutyömaalle ennen puiden pinoon ajoa ja mittailemaan katkonnan oikeellisuutta pölkkyjen paksuuksista. Jos virheitä löytyy, pitää kutsua heti MHY:n edustaja todistajaksi ja ajo pitää estää, ennen tarkkaa virallista mittausta. Tästä menettelystä puhuminen ja sopiminen jo ennen hakkuuta, toimii vilppiä ennaltaehkäisevästi. MHY:n edustajien ja metsänomistajien pitää tiukasti olla hyväksymättä väärin katkontaa ja vaatia pienistäkin virheistä ostajaa tilille.
    Ei voida hyväksyä, että metsäasioita huonosti tuntevat, iäkkäät tai etäällä asuvat puun myyjät, joutuvat muita vielä herkemmin ostajan vilpin kohteeksi.

  • mehtäukko

    Roolit on todellakin sekallutta.

    suorittava porras

    Visan kommentin voisi laitaa raameihin. Ammattilaisen tekstiä! On onneksi niitäkin ,jotka ymmärtävät kokonaisuuksia.

    A.Jalkanen

    Varsin viihdyttävä keskustelu. Uudistuksia vastustavat täällä motokuskit joiden työmäärä vähenisi ja puuntuottajat joiden saama puukauppatili kasvaisi.

    Metsuri motokuski

    Hieno yhteenveto Anneli.  Siitähän se on varmaan just kyse. Mitenkähän se työmäärä vähenisi ? Varmaan osaat kertoa.

    A.Jalkanen

    No kun aiemmin on puhuttu että joskus katkontaa joutuu säätämään kun se uhkaa mennä automatiikan ajamana myyjän kannalta huonoksi, niin ainakin tämä säätö jäisi pois. Vai onko tämä puhe vain myyjäpuolen rauhoittelua, ja menettelyä ei käytännössä usein tehdä?

    suorittava porras

    Nyt Anneli on ymmärtänyt täysin väärin. Eihän kuljettaja voi säätää konetta sellaisen tahon pyynnöstä ,jolla ei ole työnjohto-oikeutta. Jos näin tekee , on hyvin äkkiä entinen työntekijä. Moni metsänomistaja kuvittelee voivansa teettää kuskilla mitä haluaa , muutta ilman työnantajan siunausta se ei onnistu. Mahdolliset muutokset puukauppasopimukseen mittojen ja laadun osalta laaditaan yhteistyössä ostotoimihenkilön kanssa. Tarvittaessa konttorilla laaditaan uusi katkontaohjelma ,mutta sekin tehdään luonnollisesti asiakkaan tarpeiden perusteella .Isännän poikkeavat toiveet tuskin katkontaohjelmaan vaikuttavat elleivät ne lisää ulos myytävän tavaran arvoa. Sopimattomat mitat sitä tuskin tekevät.

    Kuljettaja pitää huolen laadusta ja automatiikka määrittää, miten kuhunkin tarkoitukseen päätyvä tavara katkotaan.

    mehtäukko

    ”…joutuu säätämään kun se uhkaa mennä automatiikan ajamana…” on utopiaa.

    Jos luotetaan pelkkään paksuusmatriisiin runkoa jaettaessa, tuloksena on sutta ja sekundaa. Aikoinaan eräällä kuskilla raakki-% siten yli 34.

    Metsuri motokuski

    Onhan se haastavaa keskustella sellaisesta asiasta kun vastapuolen tietämys on heikkoa.  Perusasioiden tietämys ja vielä vähän enemmän olisi suotavaa ettei keskustelu menisi ihan jankkaamiseksi. Vois jotenkin olla hedelmällisempi keskustella kun ei tarvitse väitellä perusasioista.

    Perko

    Hyvinkin olisi mahdollista konemittauksella optimoida paras rahallinen tuotto myyjälle. Aikoinaan kuutiojalkoina  mittasin variaatiota puulle ennen katkontaa, näin  hankintamyyjä sai  tavaroistaan täyden hinnan. Joskus ei se  suurin tukinpituus antanut suurinta hintaa puulle kun paksuus haihtuu äkkiä.   Oletan ettei nuo  moton asetukset ole  vähääkään myyjän tiliä ajattelevia vaan, ne ovat mieluummin ostajan puolella hakien vain sopivankokoista pölkkyä.

    A.Jalkanen

    Kiitos tarkennuksesta. Sen takiahan täällä keskustellaan että kaikkien tietämys kasvaisi. Kannattaa huomioida että osapuoli voi kysyä jotain opetusmielessä vaikka itse tietäisi vastauksen.

    Eli ainut tilanne jossa kuski saa ohittaa aptin ehdotuksen on havaittu laatuvika. Siis se väite että rungot katkotaan tukki ”tarkasti” talteen ottaen on ihan potaskaa.

    Hankalia tilanteita voidaan jonkin verran välttää sillä että mhy tekee katkontavertailun ennen kauppaa. Mhy voisi myös kouluttaa metsänomistajia fiksuun puukaupan tekoon. Laatisi vaikka aluksi aiheesta tietopaketin nettiin…

    Onko muuten hakkuusopimuksessa yleensä mainittu se että lyhyen tukin läpimittavaatimus on korkeampi kuin pitkän tukin?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 287)