Keskustelut Puukauppa Miten tukin katkonta rehelliseksi

  • Tämä aihe sisältää 287 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten eki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 287)
  • Miten tukin katkonta rehelliseksi

    Merkitty: 

    A-studio käsitteli 1206 ohjelmassa järjestelmällistä tukin väärinkatkontaa. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen syötti katsojille ja asiaosaamisensa kanssa horjahtelevalle toimittaja Sirkkaselle pajunköyttä kirkkain silmin.

    Käytännössä Suomessa tukkeja katkotaan lähes järjestään väärin. Katkaisukohta on useimmiten metrikaupalla väärässä paikassa. Lisäksi pienempiä tukkirunkoja hakataan hyvin usein kokonaan paperipuuksi. Näin halvan paperipuun määrä lisääntyy ja kalliimman tukin osuus pienenee.
    Tukin katkonnassa katkaisukohta pitäisi olla 30 cm välein 37 (tai 43) – 61 dm pituisissa pölleissä, joihin tukkiosuus saadaan tarkkaan katkottua, jos halutaan.
    Motoissa käytetään asetusarvoja, jotka ottavat tyvestä ja keskirungosta sahan tilaamat halutuimmat pitkät tukit (usein 52 dm) katkonnan optimoinnista välittämättä. Näin latvatukkiin ei usein enää riitä pituus, vaan koko latvaosa menee kuiduksi.
    Jos moton tietokone ja kuskin toiminta tähtäisi oikeasti katkonnan optimointiin, eli tukkiosuuden maksimointiin, tukin pituuksia säädettäisiin 2-3 viimeisen pölkyn kohdalla, jolloin päästäisiin useimmiten jo hyvin lähelle kuusen 16 cm ja männyn 15 cm minimipaksuuksia. Käytännössä näin ei toimita. Monella yhtiöllä minimipituus on 43 dm, millä katkonnan tarkkuus heikkenee paljon verrattuna 37 dm:n minimiin, kuten pitäisi olla.
    Kun katkonnassa fuskataan, sekä paperipuun ostaja, että saha (jolle tukit menevät), sekä myös korjuu-urakoitsija hyötyvät järeämmistä pölkyistä. Ajaminen tehostuu, tukeista tulee pidempiä, järeämpiä samoin kuitupölkkyjen keskikoko kasvaa. Ainoastaan puun myyjä häviää.
    Ostajilla on yleistynyt myös epärehellisyyttä ylläpitävä käytäntö olla antamatta myyjälle tukkilistoja, joista katkontatilastoja voi selvittää. Kömpelönä selityksenä vedotaan yrityssalaisuuteen, mutta eihän puun myyjä tiedä (eikä tarvitsekaan) mille sahalle tukit menevät. Toisekseen puun myyjää ei voisi vähemmän kiinnostaa jonkun sahan sahaus- ja tuoteohjelma. Myyjä voisi katsoa katkontaa hakkuun jälkeen ennen puiden ajoa, mutta se ylityöläyden takia toimimaton ratkaisu.
    Varovaisesti arvioiden tukkivaltaisessa leimikossa katkonnan virhe on useimmiten usean prosentin luokkaa. Kun tukkipuun osuus kantarahatulosta (3 mrd.) on luokkaa 1.8 mrd., arviolta viiden prosentin katkontavirhe merkitsee jo 90 miljoonan vastikkeetonta tulonsiirtoa myyjiltä teollisuudelle.
    Miten ihmeessä laillisuuteen pyrkivässä Suomessa MTK, MHY:t ja yhteismetsät antavat kaupoissaan tämän virheen jatkua?
    Ratkaisuna on moton kaatopään mittaus. Se kulkee ja mittaa aina koko rungon läpi. Näin tietokoneeseen tallentuu rungon tukkipuuosuus ja paperipuuosuus ja näiden mukaisesti myös tilitetään, katkonnasta riippumatta.
    Toinen vaihtoehto on jo yleistyvä runkohinnoittelu, jossa keskihinta sovitaan koko massalle. Sen heikkoutena on suuri virhearviomahdollisuus tukin määrässä, koska menetelmä perustuu karkeaan arvioon. Myyjän on vaikea verrata runkohinnoiteltuja ja tavaralajihinnoiteltuja tarjouksia.
    Kannustan kaikkia metsän myyjiä ostamaan mittasakset, menemään hakkuutyömaalle ennen puiden pinoon ajoa ja mittailemaan katkonnan oikeellisuutta pölkkyjen paksuuksista. Jos virheitä löytyy, pitää kutsua heti MHY:n edustaja todistajaksi ja ajo pitää estää, ennen tarkkaa virallista mittausta. Tästä menettelystä puhuminen ja sopiminen jo ennen hakkuuta, toimii vilppiä ennaltaehkäisevästi. MHY:n edustajien ja metsänomistajien pitää tiukasti olla hyväksymättä väärin katkontaa ja vaatia pienistäkin virheistä ostajaa tilille.
    Ei voida hyväksyä, että metsäasioita huonosti tuntevat, iäkkäät tai etäällä asuvat puun myyjät, joutuvat muita vielä herkemmin ostajan vilpin kohteeksi.

  • Nostokoukku

    Mitkä ihmeen silput ja sälöt?

    A.Jalkanen

    Nostokoukkuhan sen myyjän optimikatkonnan juuri tuossa edellä kuvasi. Eikä ole varmasti mahdotonta laskea rungoittain tukkiosuuden tilavuus. Tarvitsee vain ynnätä kappaleiden tilavuudet yhteen niin kauan että tukin minimiläpimitta täyttyy. Tämä on siis eräänlainen virtuaali katkonta, ei todellinen.

    Hakkuusopimus yksinkertaistuisi: siinä ei tarvitsisi luetella käytettäviä mittoja. Kussakin leimikossa saisi käyttää mitä tahansa mittoja sen hetken tilausten mukaan. Luulisi olevan ihan win-win molemmille osapuolille.

    mehtäukko

    Ne markkinoille käymättömät tawarat. Tilaaja tilaa tarpeeseensa, vaikka myyjä tietysti kaiken mielellään työntäisi…

    Metsuri motokuski

    Tottakai sellainen ohjelma voidaan kehittää jossa tukkiosuus saadaan kokonaisuudessaan. Itseasiassa sehän tulee jo nyt. Kaikki tukkiosuus minimilatvaläpimittaan saakka. Kyse on vain siitä että onko tuo osuus sellaista että se kaikki täyttää ostajan vaatimukset. Sama koskee vaikka perunakauppaa. Tuottaja myy tukkuun kaiken perunan ruokaperunaksi. Niitä on sitten kahdesta sentistä 10 senttiin. Tukku kelpuuttaa vain tietynkokoiset perunat vähittäismyyntiin. Mitä ostaja tuossa tapauksessa maksaa ? Niin huonon hinnan koko erälle että sen kannattaa ostaa kaikki perunat, koska osan se joutuu raakkaamaan pois.

    Sama koskee puukaupassa. Tukkiosuudesta maksetaan niin huono hinta että voidaan kaikki tukiosuus ostaa korkeammalla hinnalla. Jokainen sen tietää että tukkiprosentti vaihtelee leimikoittain suuresti. Jos sitten tälle huonolle tukkiosuudelle maksetaan alennettuhinta. Niin sitten kauppa onkin tavaralajikauppa.

    Nostokoukku

    Jaha, meneekö se niin, että ostaja katkoo mieleistään tukkia tukkiosuudesta ja jos jäljelle jää tukkikelpoista tavaraa metri, niin moto pudottaa tuon metrin lumpin kankaalle ja jatkaa sitten vasta kuidun tekemistä. Tätäkö mehtäukko tarkoitti säällä ja silpulla?

    mehtäukko

    ”…ostaja katkoo mieleistään…” Eikö tämä mene nyt jakeluun kauppakirjan mitta- ja… Metrin ”lumppihan” jatkaa elämää kuidun tyvessä, kun mittoja ei ole/riitä.

    Nostokoukku

    No mitä se silppu ja sälä on? Miksei myyjä voi saada tukin hintaa myös siitä kuitukasassa elämäänsä jatkavasta metrin osuudesta, jos kerran syynä on, että ostajan markkinatilanteesta johtuen sitä ei voi ottaa talteen tekemällä edeltävästä rungon osasta pitempiä tai lyhyempiä tukkeja. Tänä kesänä virmat hakkaavat tukkileimikoitakin suoraan selluksi, kuidut ja tukit ajetaan samaan kasaan. Jos ostaja hakkaa leimikon vasta kolmen vuoden päästä kaupanteosta, onko myyjä vastuussa siitä, että ostajan markkinat ovat tuona aikana muuttuneet.

    mehtäukko

    ”No mitä se silppu ja sälä on?” Sitä mitä epäkurantista tukkipaksuisesta rungosta koetettaisiin sahata monenmittaisesta palikasta vientiin arvonlisää. Nostokoukkuhan voi vapaasti sopia ostopomon kanssa siitä metrin kohtalosta. Kerro täällä tulokset.

    ”Ostaja hakkaa leimikon vasta kolmen vuoden päästä..” kun sekin on sopimusasia, josta myyjälle ei jää allekirjoituksen jälkeen määräysvaltaa.

    Nostokoukku

    No eihän tässä tietenkään olla raakkia tukkina myymässä. Eikä olla metrin palikoita sahalle viemässä.  Tehköön ostaja otoksistaan mitä tahansa, olkoon puut minkä kokoisia tahansa. Mutta jos tukkia ostetaan, eikö silloin pitäisi maksaa koko laaduntäyttävästä tukkiosuudesta markkinoista välittämättä. Metsuri motokuskin väite, että näin jo tapahtuu, ei vain pidä aina paikkaansa. Tietty toleranssi täytyy olla puolin ja toisin, mutta aika ikäviäkin sattumuksia on vastaan tullut. Muuten jää aina näitä epäilyitä ja riidanaiheita. Eikä aina aivan suotta. Mielestäni aikaisemmin esittämäni mansikkakauppa vertaus on yhtä osuva puukauppaan kuin mm:n perunavertauskin.

    Metsuri motokuski

    Kyllä nostokoukku tukki otetaan nykyiselläkin tavalla tarkasti talteen jos katkontamitat ovat vain oikeat ja ne soveltuvat hakattavaan metsään. Tärkeä on kuten täällä on monta kertaa todettu niin hakattavan leimikon laatu pitää tietää ja valita ostaja sen mukaan. Valinnan mahdollisuuksia aika hyvin nykyään löytyy.  Jos oma ammattitaito ei riitä niin aina kannattaa etsiä ammattitaitoinen henkilö avuksi kaupan vertailussa.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 287)