Keskustelut Puukauppa Miten tukin katkonta rehelliseksi

  • Tämä aihe sisältää 287 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten eki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 287)
  • Miten tukin katkonta rehelliseksi

    Merkitty: 

    A-studio käsitteli 1206 ohjelmassa järjestelmällistä tukin väärinkatkontaa. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen syötti katsojille ja asiaosaamisensa kanssa horjahtelevalle toimittaja Sirkkaselle pajunköyttä kirkkain silmin.

    Käytännössä Suomessa tukkeja katkotaan lähes järjestään väärin. Katkaisukohta on useimmiten metrikaupalla väärässä paikassa. Lisäksi pienempiä tukkirunkoja hakataan hyvin usein kokonaan paperipuuksi. Näin halvan paperipuun määrä lisääntyy ja kalliimman tukin osuus pienenee.
    Tukin katkonnassa katkaisukohta pitäisi olla 30 cm välein 37 (tai 43) – 61 dm pituisissa pölleissä, joihin tukkiosuus saadaan tarkkaan katkottua, jos halutaan.
    Motoissa käytetään asetusarvoja, jotka ottavat tyvestä ja keskirungosta sahan tilaamat halutuimmat pitkät tukit (usein 52 dm) katkonnan optimoinnista välittämättä. Näin latvatukkiin ei usein enää riitä pituus, vaan koko latvaosa menee kuiduksi.
    Jos moton tietokone ja kuskin toiminta tähtäisi oikeasti katkonnan optimointiin, eli tukkiosuuden maksimointiin, tukin pituuksia säädettäisiin 2-3 viimeisen pölkyn kohdalla, jolloin päästäisiin useimmiten jo hyvin lähelle kuusen 16 cm ja männyn 15 cm minimipaksuuksia. Käytännössä näin ei toimita. Monella yhtiöllä minimipituus on 43 dm, millä katkonnan tarkkuus heikkenee paljon verrattuna 37 dm:n minimiin, kuten pitäisi olla.
    Kun katkonnassa fuskataan, sekä paperipuun ostaja, että saha (jolle tukit menevät), sekä myös korjuu-urakoitsija hyötyvät järeämmistä pölkyistä. Ajaminen tehostuu, tukeista tulee pidempiä, järeämpiä samoin kuitupölkkyjen keskikoko kasvaa. Ainoastaan puun myyjä häviää.
    Ostajilla on yleistynyt myös epärehellisyyttä ylläpitävä käytäntö olla antamatta myyjälle tukkilistoja, joista katkontatilastoja voi selvittää. Kömpelönä selityksenä vedotaan yrityssalaisuuteen, mutta eihän puun myyjä tiedä (eikä tarvitsekaan) mille sahalle tukit menevät. Toisekseen puun myyjää ei voisi vähemmän kiinnostaa jonkun sahan sahaus- ja tuoteohjelma. Myyjä voisi katsoa katkontaa hakkuun jälkeen ennen puiden ajoa, mutta se ylityöläyden takia toimimaton ratkaisu.
    Varovaisesti arvioiden tukkivaltaisessa leimikossa katkonnan virhe on useimmiten usean prosentin luokkaa. Kun tukkipuun osuus kantarahatulosta (3 mrd.) on luokkaa 1.8 mrd., arviolta viiden prosentin katkontavirhe merkitsee jo 90 miljoonan vastikkeetonta tulonsiirtoa myyjiltä teollisuudelle.
    Miten ihmeessä laillisuuteen pyrkivässä Suomessa MTK, MHY:t ja yhteismetsät antavat kaupoissaan tämän virheen jatkua?
    Ratkaisuna on moton kaatopään mittaus. Se kulkee ja mittaa aina koko rungon läpi. Näin tietokoneeseen tallentuu rungon tukkipuuosuus ja paperipuuosuus ja näiden mukaisesti myös tilitetään, katkonnasta riippumatta.
    Toinen vaihtoehto on jo yleistyvä runkohinnoittelu, jossa keskihinta sovitaan koko massalle. Sen heikkoutena on suuri virhearviomahdollisuus tukin määrässä, koska menetelmä perustuu karkeaan arvioon. Myyjän on vaikea verrata runkohinnoiteltuja ja tavaralajihinnoiteltuja tarjouksia.
    Kannustan kaikkia metsän myyjiä ostamaan mittasakset, menemään hakkuutyömaalle ennen puiden pinoon ajoa ja mittailemaan katkonnan oikeellisuutta pölkkyjen paksuuksista. Jos virheitä löytyy, pitää kutsua heti MHY:n edustaja todistajaksi ja ajo pitää estää, ennen tarkkaa virallista mittausta. Tästä menettelystä puhuminen ja sopiminen jo ennen hakkuuta, toimii vilppiä ennaltaehkäisevästi. MHY:n edustajien ja metsänomistajien pitää tiukasti olla hyväksymättä väärin katkontaa ja vaatia pienistäkin virheistä ostajaa tilille.
    Ei voida hyväksyä, että metsäasioita huonosti tuntevat, iäkkäät tai etäällä asuvat puun myyjät, joutuvat muita vielä herkemmin ostajan vilpin kohteeksi.

  • Tolopainen

    Mihin tuo käräjäoikeuden päätös perustui, kun motolistoja ei ollut ja hakkuu oli tehty vuosia sitten. UPM ei kyennyt todistamaan, että tukkia ei olisi mennyt kuituun, eikä metsänomistaja, että katkonta olisi tehty väärin.

    suorittava porras

    Päätös perustuu ihan samaan seikkaan ,kun tapauksessa jossa nainen väittää tulleensa hyväksikäytetyksi eikä mies pysty todistamaan ,että näin ei olisi tapahtunut. Ukko istuu linnassa sen vuoksi ,että heikomman osapuolen kanta voittaa ,kun on sana sanaa vastaan. Monta syytöntänon istunut murhistakin ,kun alibi puuttuu . Näin simppelistä asiasta on esimerkkitapauksessakin kysymys ja sillä leimataan koko katkontakäytäntö ja elvistellään oikeuden päätöksellä ,joka on vähäintään kyseenalainen.

    narisija

    <p>Hankintapuita isäukon kanssa 50 – luvulla tehtiin, niin yhtiöillä oli alimman latvaläpimitan ja alimman pituuden lisäksi erälle myös keskipituus. Puusto oli lyhyttä, joten tehtiin paljon lyhintä mahdollista pituutta, keskimitta otettiin sitten kiinni pitkillä, juuri läpimitan täyttävillä riuilla. Lahot ja muut viat mahdollisuuksien mukaan kätkettiin. Hankitahakkaajat taitaa olla ainakin osasyyllisiä siihen, ettei tukin myynti hankintana ole enää vuosikymmeniin kannattanut.</p><p> </p>

    mehtäukko

    Valitettavasti niin siinä kävi, oma oksa sahautui poikki. Lisäksi hankinnat painottui kevättalviin ja tiekuljetus rospuuttoihin.Määrät ja laatu oli mitä sattui…

    Moni juttu siitä on muuttunut ja ammattilaisilla hankinta onnistuu.

    Rane

    ”Päätös perustuu ihan samaan seikkaan ,kun tapauksessa jossa nainen väittää tulleensa hyväksikäytetyksi eikä mies pysty todistamaan ,että näin ei olisi tapahtunut.”

    Suorittavalla on näistä varmasti parempi kokemus.Mutta ero kuitenkin on siinä että UPM:llä oli aineisto josta olisi selvinnyt miten katkonta sujui.Ja nythän katkontatiedot annetaankin kaikilla UPM:n puunmyyjille,ei mitään ongelmaa.Lopputulos oli hyvä.Metsänomistaja sai korvauksen huonosta katkonnasta ja puukaupan avoimuus ja rehellisyys paranivat roimasti.

    A.Jalkanen

    Keskustelun tuloksena avoimuus ja tietoisuus nykykäytännöistä lisääntyi, mikä on hyvä asia. Kun ei olla valmiita menemään tyystin toiseen maksatusmalliin, miten olisi kompromissi? Mikäli myyjän ja ostajan optimaaliset katkonnat poikkeavat jossain yksittäistapauksessa paljon toisistaan, tämä erotus korvattaisiin myyjälle. Se olisi sitten sopimusasia mikä on kunkin asiakkaan korvausraja, ja sillä ostajat voisivat kilpailla hyvistä asiakkaista. – Katkonnan valvonnan tarve jäisi uudistuksen jälkeen vähäiseksi.

    Rane

    Kunnollista katkontaa ei tarvitse salailla.

    Nostokoukku

    Puukaupassa on kysymys aika yksinkertaisista asioista. Myyjä myy tukkia ja jotain muuta, ostaja ostaa niitä. Onko ylivoimainen tehtävä kehittää hakkuukoneeseen ohjelmisto, joka mittaa rungosta tukkiosuuden ja sen jälkeen tulevan osuuden erikseen. Jos rungossa on laatuvaatimuksen täyttävää tukkia vaikkapa 16,5 metriä, myyjä saisi tukin hinnan tuolta osuudelta. Sen jälkeen ostaja saisi katkoa rungon kuten haluaa, vaikka metrin pulikoiksi. Väitän, että jos tälläistä ohjelmaa ei pystytä kehittämään tässä digitaalisaation ja innovaatioiden luvatussa maassa, niin asiaan on joku koira haudattuna. Eihän se aivan oikein ole, jos kahdenkeskisessä näinkin yksinkertaisessa kaupassa vastaantulijana on aina puun omistaja. Ostaja voi aina vedota markkinatilanteeseen, olosuhteisiin, leimikon laatuun, kokemattoman työntekijään ym. Puun omistaja voi vedota oikeuksiinsa vain käräjäoikeuden kautta. Jos ostan torilta laatikon mansikoita tietyllä kilohinnalla, en voi ryhtyä nakkelemaan laatikosta pienimpiä marjoja tiskille ja sen jälkeen pyytää punnitsemaan laatikon uudelleen. Puukaupassa näin voi tehdä. Ostaja voi nakella arvokkainta osaa halvempaan jos tietyt mitat eivät hänelle käy. En osaa arvioida miten paljon keskimäärin näin käy, mutta ilmeisesti puukaupan laajuus huomioiden melkoisia määriä, ainakin euroissa.

    mehtäukko

    ”…Eihän se aivan oikein ole, jos kahdenkeskisessä näinkin yksinkertaisessa kaupassa vastaantulijana on aina puun omistaja…” ja narisija kertoi juuri autentista kokemusta kuinka toisin puolinkin on pelattu aivan yleisesti.

    ”vain käräjäoikeuden kautta” tuo Hyvärisen tapaus oli oikeuden käytön irvikuva.

    ”..Mikäli myyjän ja ostajan optimaaliset katkonnat poikkeavat..” Onko aikomus väittää ja muuttaa korppi valkoiseksi? Puukaupassa myyjä tarjoaa sekalaisia kapuloitaan ostajalle, jonka ei ole pakko edes niistä tarjota mitään mutta ostaa ehtona esitetyillä mitta- ja laatuvaatimuksilla. Hyvärinen itse söi sanansa ja vaati katkonnasta oikeutta ja käräjien kautta vaati korvausta sopimattomasta asiasta!

    mehtäukko

    ”Jos rungossa olisi laatuvastimukset täyttävää…” Oli vaikka 40 metriä. Entäpä jos myyjätaho joutuisi kauppaamaan ne silput ja sälöt markkinoille? Se arvonlisä- hanke alkaisi heti toimimaan.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 287)