Keskustelut Puukauppa Miten tukin katkonta rehelliseksi

  • Tämä aihe sisältää 287 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten eki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 287)
  • Miten tukin katkonta rehelliseksi

    Merkitty: 

    A-studio käsitteli 1206 ohjelmassa järjestelmällistä tukin väärinkatkontaa. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen syötti katsojille ja asiaosaamisensa kanssa horjahtelevalle toimittaja Sirkkaselle pajunköyttä kirkkain silmin.

    Käytännössä Suomessa tukkeja katkotaan lähes järjestään väärin. Katkaisukohta on useimmiten metrikaupalla väärässä paikassa. Lisäksi pienempiä tukkirunkoja hakataan hyvin usein kokonaan paperipuuksi. Näin halvan paperipuun määrä lisääntyy ja kalliimman tukin osuus pienenee.
    Tukin katkonnassa katkaisukohta pitäisi olla 30 cm välein 37 (tai 43) – 61 dm pituisissa pölleissä, joihin tukkiosuus saadaan tarkkaan katkottua, jos halutaan.
    Motoissa käytetään asetusarvoja, jotka ottavat tyvestä ja keskirungosta sahan tilaamat halutuimmat pitkät tukit (usein 52 dm) katkonnan optimoinnista välittämättä. Näin latvatukkiin ei usein enää riitä pituus, vaan koko latvaosa menee kuiduksi.
    Jos moton tietokone ja kuskin toiminta tähtäisi oikeasti katkonnan optimointiin, eli tukkiosuuden maksimointiin, tukin pituuksia säädettäisiin 2-3 viimeisen pölkyn kohdalla, jolloin päästäisiin useimmiten jo hyvin lähelle kuusen 16 cm ja männyn 15 cm minimipaksuuksia. Käytännössä näin ei toimita. Monella yhtiöllä minimipituus on 43 dm, millä katkonnan tarkkuus heikkenee paljon verrattuna 37 dm:n minimiin, kuten pitäisi olla.
    Kun katkonnassa fuskataan, sekä paperipuun ostaja, että saha (jolle tukit menevät), sekä myös korjuu-urakoitsija hyötyvät järeämmistä pölkyistä. Ajaminen tehostuu, tukeista tulee pidempiä, järeämpiä samoin kuitupölkkyjen keskikoko kasvaa. Ainoastaan puun myyjä häviää.
    Ostajilla on yleistynyt myös epärehellisyyttä ylläpitävä käytäntö olla antamatta myyjälle tukkilistoja, joista katkontatilastoja voi selvittää. Kömpelönä selityksenä vedotaan yrityssalaisuuteen, mutta eihän puun myyjä tiedä (eikä tarvitsekaan) mille sahalle tukit menevät. Toisekseen puun myyjää ei voisi vähemmän kiinnostaa jonkun sahan sahaus- ja tuoteohjelma. Myyjä voisi katsoa katkontaa hakkuun jälkeen ennen puiden ajoa, mutta se ylityöläyden takia toimimaton ratkaisu.
    Varovaisesti arvioiden tukkivaltaisessa leimikossa katkonnan virhe on useimmiten usean prosentin luokkaa. Kun tukkipuun osuus kantarahatulosta (3 mrd.) on luokkaa 1.8 mrd., arviolta viiden prosentin katkontavirhe merkitsee jo 90 miljoonan vastikkeetonta tulonsiirtoa myyjiltä teollisuudelle.
    Miten ihmeessä laillisuuteen pyrkivässä Suomessa MTK, MHY:t ja yhteismetsät antavat kaupoissaan tämän virheen jatkua?
    Ratkaisuna on moton kaatopään mittaus. Se kulkee ja mittaa aina koko rungon läpi. Näin tietokoneeseen tallentuu rungon tukkipuuosuus ja paperipuuosuus ja näiden mukaisesti myös tilitetään, katkonnasta riippumatta.
    Toinen vaihtoehto on jo yleistyvä runkohinnoittelu, jossa keskihinta sovitaan koko massalle. Sen heikkoutena on suuri virhearviomahdollisuus tukin määrässä, koska menetelmä perustuu karkeaan arvioon. Myyjän on vaikea verrata runkohinnoiteltuja ja tavaralajihinnoiteltuja tarjouksia.
    Kannustan kaikkia metsän myyjiä ostamaan mittasakset, menemään hakkuutyömaalle ennen puiden pinoon ajoa ja mittailemaan katkonnan oikeellisuutta pölkkyjen paksuuksista. Jos virheitä löytyy, pitää kutsua heti MHY:n edustaja todistajaksi ja ajo pitää estää, ennen tarkkaa virallista mittausta. Tästä menettelystä puhuminen ja sopiminen jo ennen hakkuuta, toimii vilppiä ennaltaehkäisevästi. MHY:n edustajien ja metsänomistajien pitää tiukasti olla hyväksymättä väärin katkontaa ja vaatia pienistäkin virheistä ostajaa tilille.
    Ei voida hyväksyä, että metsäasioita huonosti tuntevat, iäkkäät tai etäällä asuvat puun myyjät, joutuvat muita vielä herkemmin ostajan vilpin kohteeksi.

  • mehtäukko

    ”.. euromääräistä katkontaohjetta…markkinaehtoisena katkontana..” Sinä on taas tehosekoitin kierroksilla.

    Loppupelissä asia on niin, että kun mo allekirjoittaa kauppansa ymmärtämättä tekemisiään kuten Hyvärisellä kävi, käräjiä nähdään jälkijättöisestä oikomisesta. Klusterin ja mo kauppa perustuu sopimukseen. Jos siihen ei ole sovittu esim.43:sta lyhyempiä mittoja, sen varjolla vaaditut ”pitkät listat” tekevät vaatijastaan pellen.

    Rane

    ”vaaditut ”pitkät listat” tekevät vaatijastaan pellen.”

    Kun/jos mehtäukko teet pystykaupan niin haluatko nähdä/saada katkontalistat?

    suorittava porras

    Puun katkomista ohjataan mitta- ja laatuvaatimuksilla . Molemmat vaikuttavat tukkikertymään. Näistä jälkimmäinen tekijä on unohdettu täysin tässä prosessissa. On pelattu virheellisesti vain numeroilla. Ja loppupeleissä käytetyt tukkimitatkin ovat löytyneet ihan kauppakirjasta. Ammattilaiselle on täysin selvää ,että kysyttyä lyhintä mittaa(43dm) on varmasti käytetty.  Erimielisyys katkonnasta on tuotu käsittelyyn muistaakseni varsin pitkän ajan kuluttua itse hakkuutapahtumasta ,jolloin puu on ollut jo  parhaimmillaan jalosteena käyttökohteessa. Puuston laadun ja oikean katkonnan voi määritellä aidosti vain toteamalla asiat työmaan ollessa käynnissä ja valmistettu tavara levällään palstalla.  Tähänkin tavaralajisuhteisiin vaikuttavaan tekijään on UPM:n ollut täysin mahdoton esittää näyttöä oman kantansa tueksi jälkikäteen.  Tälläkin kohtaa on jäänyt tilanteeksi sana sanaa vastaan , jossa oikeuskäytäntöjen mukaan näytön puuttuessa tehdään päätös heikomman osapuolen esittämän kannan mukaan.

    On siis aika rankkaa syyttää toista osapuolta näinkin laajasti epärehelliseksi ,kun toinen ei ole pystynyt osoittamaan madollisesti ja jopa todennäköisesti virheellistä väittämää vääräksi. Nyt on tuomittu siitä ,että toinen osapuoli ei ole voinut toimittaa riittäviä argumentteja puolustuksekseen. Ei siitä, että olisi toimittu tietoisesti väärin. Jos missä, niin tässä on tapahtunut oikeusmurha.

    Visakallo

    Tähän asti on tehty tv-ohjelmia siitä, että kuitupinossa on myyjän mielestä tukkeja. Jos runkokauppa yleistyy, niin kuvataanko seuraavaksi myyjän mielestä liian pieniä kuitukasoja?

    A.Jalkanen

    Kun kuuntelee Pauli Rintalaa, niin erimielisyydet katkonnasta tuntuvat olevan melko yleisiä. Johtuvat varmaan toidinaan myyjien ymmärtämättömyydestä ja puun heikosta laadusta, mutta kaikki tapaukset eivät selity näillä. Runkohinnoittelu tuo mukanansa sen omat hankaluudet. Rungonarvohinnoittelu poistaisi suuren osan ongelmista ainakin myyjän kannalta. Jos katkontaongelma ei ole yleinen, ei se myöskään lisäisi puunhankinnan kustannuksia oleellisesti.

    mehtäukko

    Rane, viittaus on tapaus Hyväriseen. Jos sinä tilaat autoliikkeestä sähköauton ilman akkua, mikä olet käräjöimään sopimustasi vastaan kun akku puuttuu??

    Minulla ei ole koskaan ollut puukaupoissa ongelmia. Ja naapurin rajan ylityksestä sovitaan rahalla. Viimeksi talvella 2 sorvitukkirunkoa /300€ tuli tilille.

    pihkatappi

    Tavaralaji menetelmässä voidaan tehdä tarkemminkin jalostusarvon mukaan hinnoittelua, jolloin tukin laatu huomioidaan. Bulkki tukin jalostusarvo lienee nyt selkeästi heikompi kuin kuitupuulla ja järeän A-tyven jalostusarvo selkeästi parempi kuin kuitupuulla. Tuolta pohjalta runkohinta pitäisi määrittää, huippulaadulla runkohinta ainakin 50% parempi kuin heikkolaatuisessa yhtä järeässä puustoissa, eli huippulaatu reilu 75 e ja räkämännikkö alle 50 e. Ja räkämännikön päätehakkuussa tavara ohjautuisi järkevästi lähinnä selluksi.

    Puutavaralajien hinnoittelussa on määräävä tekijä ollut kuitupuun hinnan pitäminen aisoissa. Runkohinnoittelun yleistyessä vallitsevaksi, tuosta sahoja kurjistavasta epäreilusta hinta kikkailusta päästäisiin. Voi olla että puun hinta laskisi, mutta jos bulkki tukkia ohjautuu jo nyt lämmöntuotantoon..

    Tolopainen

    Urakoitsijat eivät ole tasalaatuisia, veikkaan että käytössä on vielä yli 10v vanhoja koneita, eikä niiden yksikään tukin katkaisu ole toleransseissa.

    Metsuri motokuski

    Mitä sinä toloppa tuollaista sontaa kirjoitat. Ainoa kokemus motoista on sinulla mitä lehdissä olet kuvia nähnyt. Jokaisen moton koura on kalibroitu jo pelkästään se että koura tekisi väärää mittaa on teollisuudelle pahasta. Saatika että se kuutioiksi väärin. Kun joskus satut puuta myymään niin pyydäppä nähdä mittauspöytäkirja. Se löytyy jokaisesta koneesta ja vielä historiakin. Myös niistä yli 10 v vanhoista.

    Tolopainen

    Kyllä olen noita tukkeja mitannut esim. piti olla 52dm, ei ollu yksikään kaikki alle viimeisessä mäntytukkikaupassa. Puut meni talotehtaan sahalle. Oliko sovittu jostain erikoismitoista. Voihan se kone kuutioida oikein, jos kuutioi mittaamiensa senttien mukaan.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 287)