Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 1,150)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Nykyisestä Suomesta ei valitettavasti oikein enää tiedä, olemmeko oikein millään tiellä.

    Yritysten olisi pitänyt keskittyä kasvuun osinkojen jaon sijasta. Nyt talous tämän takia painii paikallaan. Tulovirta entinen, mutta julkinen sektori kasvanut ja syö kaiken tuoton eikä se riitäkään.

     

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Valtiovarainministeri Riikka Purra ilmoitti hallituksen päättäneen poistaa datakeskusten ja kaivosten sähkönkäytön verotuet.

    Hienosti tehty!

    isaskar keturi

    Puheet julkisen sektorin kasvusta ovat vahvasti liioiteltuja. Julkisen sektorin kustannukset ovat pysyneet jota kuinkin samana viimeiset 15 vuotta ja ovat merkittävästi pienemmät kuin 90-luvun alkupuolella laman jäljiltä. Työvoiman määrä julkisella sektorilla on melko tasaisesti laskenut 90-luvun alusta lähtien, mutta on 2020-luvulla noussut takaisin 5 vuoden takaiselle tasolle. Miksi? Sille en löytänyt selitystä. Erityisen nopeaa kasvu on kuntasektorilla, jossa työvoiman määrä on kasvanut liki viidenneksen 2000-luvulla.

    Visakallo Visakallo

    Osan tästä selittää se, että valtio on siirtänyt kuntien hoidettavaksi omia toimintojaan. Viimeksi siirtyi työvoima-asiat.

    Tolopainen Tolopainen

    Mistä Keturi moista satua on keksinyt julkisen sektorin osuus työvoimasta on kasvanut reippaasti ja yksityisen sektorin osuus on pienentynyt samaan aikaan kymmenen prosenttia, jos katsotaan tilannetta 1980 luvun alusta. Ei ole mikään ihme, että kestävyysvaje on olemassa. Maksajat ovat vähentyneet ja elätettävät lisääntyneet. Olisi ihme, jos talous olisi tasapainossa, ei mitenkään mahdollista.

    Rane2

    1993 julkisella sektorilla työskenteli 643 000 henkeä eli 31,5% työllisistä.

    2017 julkisella sektorilla työskenteli 657 000 henkeä eli 27% työllisistä.(Ek)

    Nostokoukku

    2024 maaliskuussa julkisella sektorilla työskenteli 705000 henkeä. Se on ennätykselliisen paljon vuonna 2009 aloitetun tilastoinnin aikana. Näistä valtion työntekijöitä oli 81600. Heistä 37% oli turvallisuustehtävissä, rajavartijoina, poliiseina ym.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän julkisen alan henkilöstö maksaa myös veroja ja käyttää yksityisiä palveluita joten osa kustannuksista palautuu takaisin kiertoon.  Toisaalta julkisen alan henkilöstö on syytön palkkaukseen.  Kyllä jokaiselle palkkauksella on työtehtävät olemassa. Kukapa ne tehtävät tai palvelut on määrittänyt kuin me kansalaiset jotka ovat palveluja vaatineet.

    Nostokoukku

    Motokuski on oikeassa. Julkisista töistä on suurin osa lakisääteisiä tehtäviä. Eduskunta on nämä lait säätänyt, joten kansan tahto on toteutunut. Esim. puolustus, rajojen vartiointi, poliisi, opetus ym. lukuisia tehtäviä.

    isaskar keturi

    Kannattaisi Tolopaisenkin tutustua asiallisiin tietolähteisiin vaihtoehtoistotuuksien sijaan

    Tuossa selkeä kuva tilastokeskuksen mukaan Julkisen sektorin koko on viidesosa Suomen taloudesta – Talous – Turun Sanomat

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 1,150)