Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 1,150 vastausta, 47 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 tuntia, sitten Rane2 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 971 - 980 (kaikkiaan 1,150)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Hyvä kysymys, sotaa käyty 3v ja Ukraina lähes täysin riippuvainen Usan tuesta eri arvioissa esitetty että kestää max 6kk ilman usan tukea. Eu:ssa on pidetty kyllä kokouksia mutta ei juuri muuta, isot maat ranska, espanja, italia ei juuri mitään, sota kun ei ole heidän lähellä. Talousnousua ei ole tiedossa ennen kuin sotaa loppuu..

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Omaisuuden sosialisointi ei ainakaan innosta yrittämään mitään. Esimerkiksi maanomistajien kuritus perintö- ja lahjaveroilla, hiilinielujen pakko-otto, sähkölinjojen pakko-otto ja luontoarvojen pilaaminen korvauksetta tuulivoimaloilla.

    Sen sijaan verotuksen parantaminen voisi innostaa keräämään omaisuutta josta taas seuraisi lisää investointeja Suomeen. Tässä kohtaa on eroa Ruotsiin.

    isaskar keturi

    Euroopan mittasuhteet ovat monelle tuntemattomat. Kurskista Ukrainan länsirajalle on suurin piirtein sama matka kuin Ukrainan länsirajalta Ranskan itärajalle. Kukaan ei ole turvassa, jos Venäjä pääsee vauhtiin.

    suorittava porras suorittava porras

    Taitaa olla edessä siirtyminen luontaistalouteen.

    Nostokoukku

    Ei ole onneksi kovin iso muutos luontaistalouteen siirtyminen. Hirvenlihan suolaus täytyy elvyttää säilöntämuotona, jos pakastimet sammuvat. Pottuja, juureksi, mehuja ja hilloja on kellarissa. Järvestä saa kalaa, pyydykset on kunnossa. Klapuja on varastot täynnä, järvelle ei ole pitkä matka ja metsästämään pääsee kotipihasta alkaen, ja siihenkin on kalusto ja taidot kunnossa.

    isaskar keturi

    Elämä siirtyisi siten täysin nykyisten harrastusten pariin puuduttavasta palkkatyöstä 🙂

    Nostokoukku

    Puuduttava palkkatyö on jo jäänyt taakse, eläkkeellä ollaan. Rahallisesti pienellä sellaisella, kun metsäalan töistä sellaisen kertyminen on hyvin vaatimatonta, mutta eipä suolat paljon maksa. Hirvennahkojen suolaukseen sitäkin on varastossa säkkitolkulla.

    mehtäukko

    Oli lähellä jo luontaistalouteen pudottautuminen. Qr-koodista iskeytyi ötökkä kännykkään ja valesivu oli hyvin lähellä onnistua jymäytyksessä.Mutta ei. Rytinässä oli suljettava tilit,tunnukset ja kortti. Henkilökortti oli pakko hakea,että sai toiminnot takaisin. Oravannahka-talous jo siinteli mielessä…

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    En jaksa uskoa, että pankin Qr vahvistuskoodi voi sisältää viruksia…

    Ei, vaan se ohjelma, millä koodia luetaan.

    Visakallo Visakallo

    Maaseudun Tulevaisuuden Metsä-liitteessä on mielenkiintoinen juttu Viron metsätaloudesta. Siellä on kuljettu Suomen suuntaan, eli metsätalouden investoinnit ohjautuvat jo muualle, kun kaupungistuneiden virolaisten mielestä metsien suojelu on tärkeämpää kuin metsätalous. Pitkään Keski-Viroon kaavailtu sellutehdas meni Latviaan. Erilaisten suojelurajoitusten piirissä on jo 30% Viron metsistä. Luku on todella raju, kun muistamme, ettei Virolla ole Lappia. Tallinnassa ei kannata kertoa olevansa metsätalouden kanssa tekemisissä. Metsäkoneurakoitsija on siellä kaikkein pahimmassa huudossa. Virolaisilla on vielä muistissa Neuvostoliiton ajat, jolloin teiden laitoihin ei tehty avohakkuita, ja hakkuumäärät olivat muutenkin vain kolmasosan nykyisistä, sillä neuvostojärjestelmässä Viro oli Leningradin maataloustuotantoaluetta, ja metsätaloudella oli sen takia vähäinen merkitys. Latvia oli puolestaan enempi suurteollisuus- ja metsätalousmaa kuten Suomikin ainakin siihen aikaan. Nykyisestä Suomesta ei valitettavasti oikein enää tiedä, olemmeko oikein millään tiellä.

Esillä 10 vastausta, 971 - 980 (kaikkiaan 1,150)