Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 1,150)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Äläs nyt, käpysonni. Onhan eurooppalaiset valtiot kokoustaneet ahkerasti. Ja paheksuneet sitä, että joku taho paheksui heidän edellisessä kokouksessaan julkituomaansa paheksuntaa.

    käpysonni käpysonni

    Juu, ja kohta järjestetään taas jo kahdeskymmenesviides hätähätäkokous.

    Apli

    Kokouksilla on tarkoitus järjestää lisää kokouksia näin se on Eu aina mennyt, vaikeaksi menee Ukrainan kannalta. Visa on oikeassa kun talouspakkoiteita höllätään puun tuonti alkaa heti samoin sähkön tuonti ja sinne meni ne hyvät puun hinnat.

    Tolopainen Tolopainen

    Puun tuonnin puolesta jauhaa iso propakanda mylly, joka vaatii hakkuiden rajoittamista ja kaikenlaisia suojavyöhykkeitä.

    mehtäukko

    Puun tuonnin puolesta jauhaa samat sonnat rattaissa kuten aina ennenkin. Ja silläkö saadaan talous kasvuun? Ja paskat.

    isaskar keturi

    No onneksi ei tullut ostettua Virosta metsää, kun pakkosuojelevat siellä. Tuostahan vihreät ottavat oppia. Puun vienti taitaa kääntyä Suomesta ja Ruotsista Baltian maihin samalla, kun molemmat haaveilevat halvasta puusta muualta. Vaikka eihän se Viron puu ole halpaa ollut, mikä taas kirpaisee metsänomistajia siellä vielä enemmän. Tuostahan sitä voivat Suomen politikot katsoa kohta mallia, miten käy kun kaikki suojellaan. Saatiin oikein laboratoria ihan naapuriin.

    Nostokoukku

    Mehtäukko on hieman väärässä syyttäessään metsäteollisuusyhtiöitä sonnaksi rattaissa. Hehän puuta ovat Venäjältä tuoneet säätelemään kotimaisen puun kovaa hintaa. Vuodenvaihteessa suuryhtiöiden johtajat antoivat julkisuuteen lausuntoja, että kotimaisen ”puun  hinta on sietämättömän korkea”. Ja mitenkäs sen nyt näin päin keikahti. Palstalla on kovasti keskusteltu metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta talouskasvun tukijalkana. Eikö halpa tuontipuu juuri edesauta yhtiöiden tuloksentekoa ja kasvun turvaamista? Vai koskiko keskustelu sittenkin vain työn halpuuttamista?

    käpysonni käpysonni

    Monilla on nyt hirveä pelko että sota Ukrainassa loppuu, pakotteet loppuu ja Venäjältä alkaa taas tulla halpaa puuta.

    Ilmeisesti toivovat sodan jatkumista hamaan ikuisuuteen, ettei vaan puun hinta laskisi. Realismia on kuitenkin se, että kävi Ukrainassa mitä tahansa, Venäjän kanssa kaupankäynti ei palaudu ennalleen vielä moneen vuoteen. Voihan Venäjä ihan kiusallaankin estää puun tuonnin Suomeen, kostoksi siitä että Suomi liittyi Natoon.

     

     

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Jos vanhat merkit pitää paikkansa, suomi joutuu maksamaan sotakorvaukset venäjälle erittäin korkeassa puun hinnassa. En lopulta usko puun hinnan laskuun, venäjän puulla saataisiin vain suitsittua kotimaan hintoja.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eurooppa on yksin: USA huolehtii lähinnä itsestään, ja BRICS-maista ainakin se tärkein eli Kiina tekee läheistä yhteistyötä Venäjän kanssa. Talousnousua nähtävissä puolustustarviketeollisuudessa. Eurooppaan viritellään puolustuspankkia mutta sen pystyyn saaminen voi kestää kaksi vuotta. Kestääkö Eurooppa niin kauan ja uhrataanko Ukraina?

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 1,150)