Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 1,157)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • isaskar keturi

    Tämä on varmaan teollisuus- ja markkinointihistoria suurin epäonnistuminen, kun metsäteollisuus ei saa korjattua selluteollisuuden mainetta. Sellu on yksi maailman monikäyttöisimmistä raaka-aineista (näet ympärilläsi lukuisia tuotteita, joissa sellua); se on uusiutuvaa; nykyisellään oikein tehtynä varsin saasteetonta teollisuutta; monissa käyttökohteissa käyttöikä pidempi kuin pitkänä tavarana (komposiittituotteet). Siitä huolimatta sitä pidetään alhaisen jalostusasteen tuotteena, joka pilaa ympäristön???

    käpysonni käpysonni

    Tiedon puutetta tai tahallista väärän tiedon levittämistä vihreillä poliitikoilla ja yleensäkin ympäristöväellä, kun kuvitellaan  tai ainakin  julkisessa puheessa esitetään että sellusta tehdään vain vessapaperia.

    MaalaisSeppo

    Perkolle tiedoksi, että puukuitua ei tarvitse 0-tilanteesta alkaa tuottamaan. Koko ajan sitä korjataan metsistämme.

    Puuvillaa tuskin missään korjataan ympäri vuoden.

    Perko

    Pyyhe on harvoja  joita  hamstrataan  mutta  propsin hinnanmuutokseen  vaikutti vain tuonnin hiipuminen.  Viskoosi kankaita on ollut ties kuin kauan  eikä niistä  ole ”kännykkää ” tullut.     Puukuitukankaiden  hyväpuoli on edullinen  raaka-aine  ja sen tekijä erityiseen sillä ylpeilee.  Sankarilista väkeä , ympäri vuoden  tamppaavat ja kirkkaimman  kruunun saavat!

    Joskus  Imatralla  nuoruudessa jo oli   sietämätön ympäristö ongelma  eikä tottumaton voinut  juuri hengittää. Ei ole  ihmettä nousua koittanut siitä sataan vuoteen.  Hyvää  kun on edelleen asennetta sen odotukseen.  Sinänsä  montaa perhettä ja siirtolaisasujaa on tehtaalla  käynti työllistänyt.  Ulosviedystä tulosta  on ruuhkaa jakamaan eikä rippeitä tipu  metsään.

    Nostokoukku

    Onpa aikoihin eletty. Valtio aikoo olla hyväksymättä Nesteen toimitusjohtajan palkitsemista. Ja juuri yhtiö ilmoitti yli 600 työntekijän vähennyksistä.

    mehtäukko

    Minusta ei ole ihme, jos tuossa näkyy Riikan kynän jälki.

    Nostokoukku

    Purra saattaa olla ainoa, jolla on ryhtiä purra 320% palkankorotuksesta/palkitsemisesta ainakin osa pois. Orpo-Petterillä ei ryhti tähän riitä, koska luultavasti Ek ei anna siihen lupaa.

    narisija

    Tuota härskiä johdon palkitsemista perustellaan kansalle johtajien karkaamisessa ulkomaille. Hyvin se on toiminutkin, ei tule nyt mieleen yhtään suomalaisjohtajaa missään merkittävässä ulkolaisessa firmassa.

    Panu Panu

    Neste on pörssiyhtiö, josta valtio omistaa 44%. Omistajat valitsevat hallituksen ja hallitus valitsee toimitusjohtajan ja päättää hänen palkkioistaan. Vähemmistöosakkaana valtio ei siis voi päättää esim. hallituksen vaihtamisesta, tosin tarvitsee vain 6% osakkaista tuen niin ehdotukset menevät läpi.

    Yhteenvetona sanoisin, että kansalle ei tässä tapauksessa kenenkään tarvitse perustella mitään. Osakkeenomistajille tarvitsee jos yhtiökokouksessa kysyvät. Ja sitähän se valtio-omistaja nyt tekee.

    Visakallo Visakallo

    Kun yhtiö on menettänyt 85% tuloksestaan, on aika luonnollista, että jotkut osakkeenomistajat alkavat tehdä hieman kiusallisiakin kysymyksiä.

Esillä 10 vastausta, 941 - 950 (kaikkiaan 1,157)