Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 1,160)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Kyllä on suomalaiset kiittämättömiä. Datakeskuksia nousee nyt paljon moneen paikkaan Suomessa, ja se ei olekaan hyvä juttu. Sähköä kuluu paljon, ne työllistävät vain vähän ja rahatkaan ei jää Suomeen. No mitähän tänne pitäisi tulla, että oltaisiin iloisia ja tyytyväisiä? Uutta ”Nokiaa” on turha enää odottaa, ne ajat on menneet. Pitäisi iloita vähästäkin, kuten datakeskuksista. Ei tänne mitään korkean teknologian paljon työllistäviä investointeja kuitenkaan enää saada.

    Puu Hastelija

    ”Ei  kannata näin kaukana markkinoista tehdä bulkkia.”

    Onko nyt niin, ettei kannata tehdä tuota tekstiilikuitua, koska se on bulkkia? Mielestäni kuuluu kuitenkin kategoriaan lisäarvotuote selluun verrattuna.

    Vaiko ei kannata tehdä sellua, koska se on bulkkia?

    Vaiko siirrytään suoraan raakapuun vientiin,  siihen ei tulisi turhia käden jälkiä ja sitä varmaan kannattaisi viedä maailman markkinoille?

    Jokaisella noista tuotteista on kuitenkin oma arvonsa ja katteensa. Vaan ei kannata näin kaukana.

    Näyttää mukavan rapsakalta aamu. Lähtisiköhän vaikkapa metsään. Tjaa, ei taida kannattaa. Mutta silti voisi,  saa lisäarvotuotteena liikuntaa.

    pihkatappi pihkatappi

    Kierrätys on Euroopan teollisuuden veturi, mutta voihan se olla että tuo tekstiilikuidun määrä on niin pieni, että markkina jo odottaa sitä. Positiivista, ei vaan ilmeisesti aiheuta klikkauksia, ennenkö jotain isompaa näyttöä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Uusissa tekstiilikuiduissa on sekä neitseellisiä kuituja käyttäviä että kierrätyskuituun perustuvia ratkaisuja. Kierrätyksessä on ongelmana raaka-aineen laadun vaihtelu ja osa on aina sekoitekuituja. Kuurasta emme tiedä vielä juuri muuta kuin että se käyttää havusellua ja sen päästötase on parempi kuin kilpailijoiden, koska biotuotetehdas ei tarvitse fossiilienergiaa. Lisäksi vältetään puuvillan viljelyn haitat maankäytössä. Käsittääkseni Spinnovan oli tarkoitus paitsi tuottaa kuitua myös myydä valmistusteknologiaa eli tienata lisensseillä. Aika näyttää onko tässä kestävämpi yritys samalla alalla.

     

    Nostokoukku

    Milloin Suomeen rakennetaan ensimmäinen biotuotetehdas? Onko jo suunnitelmia ja hankkeita olemassa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Äänekoskella Metsä Groupilla tuo biotuotetehdas-nimi on ymmärtääkseni jo käytössä.

    narisija

    Taitaa Spinnovan taru olla lopussa, kumppani näki hankkeen toivottomaksi, jos ei esim. MB osta sitä?

    Mutta talous lähtee joka tapauksessa kasvuun, lääkkeisiin perehdytään tänä iltana tarkemmin ylen toimesta.

    Perko

    Puukuidun tuotanto vaatii pitkän ajan (30 vuotta), mikä tekee siitä vähemmän joustavan verrattuna puuvillaan ja  kasvun  tulisi olla het’ alusta  lähtien 4 – 6 m3  /ha.    Puuvillan kasvatus kestää noin 5–7 kuukautta, ja yksi siemen tuottaa noin 20 000 kuitua.  Puuvillan sadonkorjuu tuottaa noin 600–1100 kg/ha.

    Metsänhoidon ja puun korjuun ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä, jos niitä ei hoideta kestävästi. Yhteistä puukuidun ja puuvillan viljely on painottunut kehitysmaihin ja maaseudulle. Lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö on syvälle juurtunut puuvillan tuotantoketjuissa, ja näiden ongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Uusi tekniikka on muuttamassa viljelytapoja ja korjuuta.

    Puukuidun tuotannossa lapsi  ja pakkotyövoiman käyttö ei ole enää yhtä yleistä kuin  60 vuotta aiemmin, mutta on tärkeää varmistaa, että myös puun istutus ja jalostus noudattavat eettisiä standardeja.

    Nostokoukku

    Biotuotetehtaan nimen ovat omineet mainosmiehet. Taitaa olla vain sellutehdas todellisuudessa. Milloin teurastamoa aletaan kutsumaan biotuotetehtaaksi?

    Apli

    Taitaa Spinnovan taru olla lopussa, kumppani näki hankkeen toivottomaksi, jos ei esim. MB osta sitä?

    Jos maailman suurin sellunvalmistaja joka on ollut siinä mukana alusta asti ja on suurin omistaja ei näe tekniikan toimivan, niin ei siihen kyllä sitten varmaan kukaan muukaan enää usko ja lähde sitä rahoittamaan.. Suzanolla oli täysin ratkaiseva asema yhtiössä ja varmasti tietävät ja tuntevat Spinnovan kun omat taskunsa.

Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 1,160)