Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 1,264)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Oletko varma, ettei sahanpuruja ole viety täältä meiltä Hollantiin puristettavaksi. Pelkkää rahdinajoahan tämä elämä on.

    Visakallo Visakallo

    On toki mahdollista, että purut voisivat olla Suomestakin peräisin, mutta kyllä siinäkin tapauksessa Hollanti parempaa bisnestä tekee!

    Apli

    Sellu nousi alavireisen metsäviennin ykköseksi – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Juttu maksumuurin takana, mutta niin se maailma muuttuu.. Ennen paperi oli ykkönen, sitten tuli kartonki ja nyt se on sellu. Missä on metsäteollisuuden uudet tuotteet?

    Visakallo Visakallo

    Tällä menolla Suomesta tulee vielä raakapuun viejä. Loput metsät jäävät peto- ja sähköntuotantoreservaateiksi.

    Apli

    Globaalissa kilpailussa suomen on vaikeaa pärjätä, iso riski olemassa että suomesta on tulossa raaka-aineiden tuottaja muille, mutta kun se ei oikein työllistä, pääomaköyhyys paistaa läpi, yritykset jotka kehittyy suomessa ne myydään muualle, haasteita on, lama kolkuttaa ovella, talouskasvu antaa odottaa itseään..

    Asuntomarkkinoille povataan hintojen nousua – Omistusasujille voi olla jatkossa tiedossa muhkea rahapotti | HS.fi

    Näitä aina välillä riittää, viimeksi OP joulukuussa, ei voi kun ihmetellä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No yksi ovat hallituksen toimeenpanemat säästöt ja työttömyys, eipä kansa uskalla kuluttaa. Vientikauppaa on mahdollista käydä. Teollisuuden tilauskanta on ilmeisesti hitaasti elpymässä jo.

    Metsuri motokuski

    Jos 12 miljardia eletään yli varojen niin eikö olisi aihetta vähentää kulutusta ? Mistäpä sitä kulutusta vähennetään tehokkaimmin kuin sieltä mihin rahaa eniten upotetaan. Se on totta että kansa ei uskalla kuluttaa kun ollaan lamassa. Mutta pelkillä kotimaan kulutuksella ei tuosta epätasapainosta päästä eroon.

    Kyllä sitä tavaraa pitää vain saada menemään ulkomaille josta sitä valuuttaa voidaan saada. Kilpailukykyä.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ulkopolitiikka on osa ulkomaankauppaa, ja täytyy sanoa, ettei sitä paljon huonommin voi hoitaa, kuin nykyinen hallitus ja edellinen hallitus hoiti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se on kyllä noin että pitkällä aikavälillä on kulutus sopeutettava tuloihin, mutta jos sen tekee äkkinäisesti, seuraa paha kyykkäys talouteen. En tiedä hyviä säästökohteita, paitsi yritystukia yrittäisin perata, tukkia verotuksen porsaanreikiä ja karsia kalliita infrahankkeita, joiden hyöty on epävarma (esim. Turun oikorata). Vanhenevan väestön lienee pakko rahoittaa enemmän hoitoaan ja jättää jälkipolvilleen vastaavasti pienempiä perintöjä. Talouskasvu on ylipäänsä Euroopassa alhaista verrattuna Aasiaan ja nouseva talousmahti on nuoren väestön Afrikka.

    narisija

    AJ:llä kannatettavia toimia, ne ei vaan mene läpi niin kaun kuin eduskunnassa on porvarienemmistö, jotain kosmeettista ehkä yritystuissa. Valtion eläkkeet voisi myös tipautta yksityisen puolen tasolle, siis kertymän ja myös eläkeiän.

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 1,264)