Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 8 vastausta, 791 - 798 (kaikkiaan 798)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Saadaanko savukaasuista oikeasti kaikki myrkyt pois?

    Ei saada, ja sisältävät meille vielä tuntemattomiakin artikkeleita.

    Metsuri motokuski

    Teidämmekö kaikkien muiden polttoaineiden päästöt myös ne tuntemattomat ?

    Panu Panu

    Onko se muuten varma tieto, että Italia maksaa tänne lähettämistään jätteistä? Itse olin veikannut, että Suomi maksaa niistä hyvän hinnan Italialle. Ja vieläkö niitä tänne tuodaan, tuosta oli juttua 1-2 vuotta sitten.

    Apli

    Italialaisten roskat palavat nyt sähköksi ja lämmöksi Suomessa – jätepolttoaineiden tuonti Suomeen nelinkertaistui viime vuonna | Talous | Yle

    Jäteralli on varmaan kiihtynyt vaan kun saadaan viime vuoden luvut, osa syy on suomen surkea talouskasvu ja rakentaminen niin kotimaasta ei saada riittävästi poltettavaa, jatkossakin varmaan näin, jutun mukaan Italiasta saadaan rahaa ja jätettä. Laivalla tuota tuodaan eikä luulisi kannattaa muualle sitä kuskata kun etelä suomeen..

    Visakallo Visakallo

    ”Kesällä EU-komissio antoi Suomelle varoituksen, koska liian suuri osa jätteestä poltetaan ja liian vähän kierrätetään materiaalina. Tuontijäte ei vaikuta Suomen kierrätysasteeseen, mutta sen poltosta syntyvät päästöt tilastoidaan kuitenkin Suomen piikkiin.”

    Eipä tarvitse enää ihmetellä, miksi nyt jahdataan metsänomistajia siitä, ettei metsät muka ime enää tarpeeksi hiiltä! Poltettavia jätteitä tuodaan Italian lisäksi myös Britanniasta, Irlannista, Puolasta ja Norjasta. Mielipuolistahan tällainen toiminta on. Nyt esitetään jo puunpoltollekin veroa, turpeellahan se on ollutkin. Hakkuurajoitukset ja kiertoaikojen nostot sulkevat tehtaita Suomesta. Sitten jotkut vielä kyselevät, miksi Suomi köyhtyy!

    Metsuri motokuski

    Jäte on tietääkseni ihan kelvollista polttoainetta kun se poltetaan niihin soveltuvissa kattiloissa. Telkkarissa haastateltiin yhtä jätelaitosta joka kertoi että jätteen laatu polton kannalta on huonontunut kun muovia kierrätetään sieltä pois. Eräänlaista jätettä on myös puun kuori. Meillä on vain käsitys että nyt poltettava jäte on sitä jota revitään kaatopaikan penkasta irti.

    Nostokoukku

    Kierrätettävä muovi kuskataan sitten Ruotsiin. Suomesta kertyy kuulemma vielä liian vähän kierrätysmuovia tänne rakennettavalle tehtaalle, Ruotsissa on lähin.  Sieltä muovipelletit kuskataan Keski-Eurooppaan. Siellä niistä valmistetaan mm. kukkaruukkuja ja erilaisia muoviputkia. Näitä taas ajetaan Suomenkin markkinoille. Ai että on ekologinen kukkaruukku.

    Visakallo Visakallo

    Tuontijätteen lisääntynyt käyttö johtuu siitä, että rakentamisen pysähdyttyä poltettavan puujätteen määrä romahti, ja samaan aikaan muun poltettavan jätteen, eli muovin kierrätys tehostui.

Esillä 8 vastausta, 791 - 798 (kaikkiaan 798)