Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 798 vastausta, 44 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 798)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    En ole vaatinut, että laduilta käydään etsimässä veronmaksukykyä. Kommentoin vain Tolopaisen juttua, että siellä ei ainakaan vanhoja autoja näy. Eli varsin maksukykyistä porukkaa siis.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Tärkein taloudellinen toimi olisi suomessa erota EU:sta ja liittyä brics-maihin. Ulkomaanvienti vetäisi niin, että laakerit kävisivät punaisena. Suomeen syntyisi myös satojatuhansia työpaikkoja teollisuuteen ja maatalouteen.

    Metsuri motokuski

    Autoista ei juurikaan voi varallisuutta määrittää. Yli 90% niistä on rahoituksella otettuja.

    Turkki ja Brasilia kuuluvat myös brics maihin. Mites niiden laakerit pyörii. Inflaatio taitaa pyöriä jossain 40 – 50 % luokkaa jos ei enemmänkin.

    Kurki Kurki

    Suomessa tuotetun hylsysarjan hintaa emme tiedä, koska sellaisia ei ole kaupan.

    Sanoisin, että 10-kertaisella palkkastasolla Kiinaan nähden tuo 52 e hylsysarjan hinta on lähellä oikeaa ja sille todiste siinäkin mielessä, että nyt kaupoissa se on suhteutettu Suomen hintatasoon, joka perustuu Suomen palkkatasoon.

    Tanskassa talous ja kilpailukyky on kunnossa eikä kruunua ole devalvoitu koskaan.
    – Tanskan valtio on suhteellisen varakas. Sillä on Tanskan keskuspankissa tili, jolla on 200 miljardia kruunua (noin 27 miljardia euroa), Svarer sanoo.
    – Valtio voisi siis nostaa tililtä 25 miljardia tänä vuonna ja 25 miljardia ensi vuonna ja antaa ne Tanskan puolustukselle. Sen jälkeen talletus vain olisi pienempi.
    Svarer pitää uskottavana, että puolustusrahasto rahoitettaisiin näin, eikä sen vuoksi tarvitsisi nostaa veroja tai tehdä säästöjä.

    https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/tanskalaisprofessori-maan-aikomista-puolustushankinnoista-ei-h%C3%A4t%C3%A4%C3%A4-rahaa-on/ar-AA1zlyoO?ocid=hpmsn&cvid=c15181b4c61e4c088348c9f2c20bfd4f&ei=41</p&gt;

    Rukopiikki

    Eikait Turkki ole käsittääkseni Brics maa. Vai onko liittynyt?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Tanska on hankkinut varallisuutensa aikoinaan orjakaupalla…

    https://areena.yle.fi/1-4366328

    Nostokoukku

    No nyt minulle selvisi tänä aamuna Ylen aamua katsoessa mihinkä niitä suunnattomia datakeskuksia tarvitaan. Maailmalla on kaksi hittiä. Luodaan tekoälyn avulla itselle mieleinen deittikaveri. Aluksi se voi olla vähän kömpelö, mutta sitä voi kouluttaa käyttäytymään itselleen mieleisesti. Toinen uutuus on luoda deitti itsensä kanssa oman lapsuuden ja nuoruuden hahmon kanssa. Sitä voi rohkaista ja tukea tekemään uusia ratkaisuja oman aikuisiän kokemusten pohjalta. Seuraavaksi voi varmaan perustaa Tumeen oman perheen, varakkaan, kauniin uraa luovan vaimon ja kaikessa lahjakkaiden lasten kanssa. Ja myös kouluttaa heidät tekoälyn avulla toimimaan omien mielihalujen mukaan. Helpoksi käy virtuaalinen elämä. Vaimo ei vanhene eikä käy kärttyisäksi ja lapset eivät saa kaupassa itkupotkuraivareita.

    Visakallo Visakallo

    Nostokoukku on valitettavasti oikeilla jäljillä. Kohti keinotodellisuutta mennään koko ajan, halusimme tai emme. Kaikkihan alkoi jokamiehen nokialaisista ja siitä, ettei kukaan puhunut bussissa vieruskaverinsa kanssa, vaan lähes jokainen puhui kovaäänisesti kännykkään. Nyt ei sitten puhuta, kuulla, eikä juuri nähdäkään, kun pyörällä ajaessa on luurit korvissa ja katse nauliintuneena toisessa kädessä olevaan kännykkään. Tämä oli ennen vain nuorten juttu, mutta on levinnyt myös eläkeikäisten pyöräilijöiden keskuuteen. Ajonopeuttakin saattaa olla mummolla ja vaarilla melkoisesti, kun lasten 70v. lahjaksi ostama sähköpyörän akku on hyvässä latingissa!

    Metsäpuolella vastaava ilmiö näkyy siinä, että uskotaan mieluummin niitä kännykästä näkyviä leimikkotietoja, kuin omia silmiä, relaskooppia ja mittasakseja.

    käpysonni käpysonni

    Minäkin menetin luottamuksen laserkeilauksiin, kun metsään.fi väittää että  täysin puhtaalla mäntykuviolla, joka on uudistuskypsä, olisi 20% kuusta ja siitä alalta tulisi 14% kuusitukkia. Typerää. Jos näin yksinkertaisessa asiassa laserkeilaus erehtyy, niin miten sitten voi luottaa edes Luken matemaattisiin mallinnuksiin maaperän päästöjen mittauksissa?

    Tää digiaika on yhtä pelkkää jatkuvaa erehdystä.

    Nostokoukku

    Käpysonni huomion olen todennut kymmenillä kuvioilla. Puhtaaseen männikköön keilaus heittää varoiksi mukaan 10-20% kuusta. Lehtipuut jäävät huomiotta, samoin kaksijaksoisen metsän pienempi puusto. Olen edelleen sitä mieltä, että kokemus varmistettuna relaskoopilla ja tallmeterillä ei ole vielä löytänyt voittajaa metsänarvioinnissa. Ketjunpäässä roikkuva lovettu muovinpala ja yksinkertainen rullamitta eivät vain ole kovin trendikkäitä työvälineitä.

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 798)