Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 799)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Liitoissa on nykyisin pääosin vain virkamiehet. Yksityisen sektorin ammattilaiset kuuluvat Loimaan kassaan ja sopivat itse omista palkoistaan. Ei siellä työsuhde Teslan ratin takana pahemmin liittojen sopimukset kiinnosta, mitä sovitaan rupusakin kanssa. Ei asiantuntijatöihin saa ketään liittojen palkoilla.

    Ihmetyttää tuo lentäjien lakkoilu, eihän siinä ole mitään järkeä noilla palkoilla. Kymmentä prossaa ei kuitenkaan tule. Jos Saksa teki 2v sopimukset vitosen tasolla, täällä ei kannata haaveilla sen yli menemistä. Meillä pitäisi palkkoja laskea julkisella sektorilla, muuten vajetta ei saada koskaan rahoitettua. Sehän johtuu liian suurista palkkakuluista.

    MaalaisSeppo

    Kaupan lakko ei johda tässä vaiheessa mihinkään ratkaisuun. Sen perimmäinen tarkoitus on tukea Teknologiateollisuuden palkkaneuvotteluja. Vm rintamalla on hiljaista. Ootellaan rauhassa vielä pari kuukautta. Vaalien jälkeen voi alkaa tapahtua, kun demarit ovat saaneet lakkohyödyn kotiutettua.

    käpysonni käpysonni
    Metsuri motokuski

    Kaikkihan odottavat teknologiateollisuuden päänavausta. Ei kauppa tule tekemään jotain 7% sopimusta jos ne eivät tiedä mikä teknologian ratkaisu tule olemaan.

    6tukki

    ”Miten Suomen talous saadaan kasvuun?” Nykyisen hallituksemme keinoilla se näyttää  olevan aina vaan kauempana. Useimmat tavoitteista ovat menneet selkeästi väärään suuntaan ja siksi onkin nähty turvalliseksi selitykseksi laittaa kehno onnistuminen säännönmukaisesti edellisen hallituksen piikkiin.

    Päätöksiä on kuitenkin tehty ja aivan oleellinen muutos aiempiin käytäntöihin on ollut hallituksen asettuminen työmarkkinaosapuoleksi ottamalla hallitusohjelmaansa pelkästään työantajatahojen toivelistan kirjoitusvirheineen päivineen. Monipuoliset leikkaukset, lakimuutokset ja arvonlisäveron korotukset toteutettiin nopeasti välittämättä talouden selkeästä laskusuhdanteesta. Näin aikaansaatiin nopea ostovoiman leikkaus juuri niille kansanosille, joilla käytännössä kaikki tulot menevät elämiseen. Tämä näkyy hyvin niin teollisuudessa kuin palveluissakin. Eihän se talous tällaisilla toimilla kohene.

    Stadighin mielestä yrityksiä tulisi kohdella vieläkin silkkisimmillä hansikkailla, vaikka vertailussa Suomen yrityksillä lähtökohdat ovat jopa paremmat kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Vuodesta toiseen verovaroista maksetaan yrityksille muhkeat tuet (v. 2023  9,4 mrd euroa) välittämättä siitä, että ne usein vääristävät yritysten välistä kilpailua ja varsin usein tuet suunnataan vieläpä kohteisiin, jotka ovat hyvinkin kyseenalaisia kuten fossiilisten polttoaineiden käytön tukeen. Yritysveron osalta Suomi kuuluu EU:n edullisimpiin maihin.

    Itse olen usein tuuminut hötkyilemmekö turhaan. Peloteltiinko meidät uhalla joutua EU:n tarkkailuluokalle hätäisiin ratkaisuihin, jotka tähän mennessä ovat osoittautuneet huonoiksi. Suomen velan kokonaismäärä on n. 80 % BKT:sta ja Eu:ssa on useita meitä taloudeltaan huomattavasti suurempia maita, joiden velka on yli 100 % BKT:sta. Aivan oma lukunsa on USA, jonka valtion velka on noussut jo 36,3 biljoonaan dollariin (36 300 mrd dollaria). Velan korkomenotkin ovat jo ylittäneet 1000 miljardin dollarin vuositasolla. Ennusteiden mukaan USAN velka on 166 % BKT:sta vuoteen 2054 mennessä. Velan hurja tilanne ei näytä maata huolestuttavan.

    Olisiko meillä jotain opittavaa näiden suurempien maiden taloudenhoidosta? Ainakin paniikkiratkaisuista voisimme luopua.

     

    Tolopainen Tolopainen

    Turha huolestua, ei Suomen velkaantuminen ole loppumassa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Keneltäkään muulta ei ole leikattu kuin niiltä eläkeläisiltä, joiden verotus kiristyy tänä vuonna enemmän kuin eläke nousee, eli tulot pienenee. Valtion menoja ei todellisuudessa leikata, vaan niitä kasvatetaan. Budjetin loppusumma on huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuotena. Eikö se ole menojen kasvattamista. Suomessa sotien jälkeen mikään hallitus ei ole pienentänyt valtion menoja yhdessäkään budjetissa.

    Jenkkilässä leikataan valtion menoja rajulla kädellä 10000 työntekijää irtisanottiin pelkästään kehitysapua tekevästä osastosta. Irtisanomisista ei edes ilmoitettu, tietokoneet vain suljettiin ja lopetettiin palkanmaksu, se on aika tylyä toimintaa, sitä saa mitä tilaa, kun äänestää oikeistopopulistit valtaan.

    Miten se näkyy, että Suomessa ei ole ollut talouskasvua 17 vuoteen. Ei mitenkään, palkoista neuvotellaan ja yritykset tekevät joillakin aloilla ennätys tuloksia ja jakavat suurimmat osingot kuin koskaan. Venäjän kaupan loppuminen ei näy missään. Joku itä-Suomen kauppakeskus on laittanut ovensa kiinni. Turisteja tulee liikaakin ilman venäläisiä, ei heitä täällä kaivata.

    Mikä on se tuotanto, joka jää puuttumaan, kun täällä ei ole ollut talouskasvua. Mehän olemme eläneet kuten talous olisi kasvanut, valtion menoja on kasvatettu joka vuosi ja otettu uutta lainaa, jota ei koskaan makseta takaisin. Kyllä sen inflaatio nakertaa.

    Metsuri motokuski

    Eli tolopaiselle ja 6tukille sopii valtion nykyinen taloudenhoito.  Velkarahalla pidetään hyvinvointia yllä niin kauan kuin velkaa saadaan.

    Tolopaiselle sen verran tiedoksi että kun katsot ketkä yritykset on lakoissa tai menossa niihin niin aika vähän siellä on valtion yrityksiä. Loimaan kassan porukka on aika harvoin ollut lakoissa kun he eivät ole edes sopijaosapuolia.

    Tolopainen Tolopainen

    Kyllä valtion antamat tuet kelpaa kaikille. Lähes ilmainen päivähoito ja ilmainen koulutus ym. Valtion yhtiöitä ei ole enää edes paljon jäljellä, kun kaikki on myyty pois pilkkahinnalla. Rautaruukki, Kemira, Outokumpu, Tikkurila. Lista on pitkä kuin nälkävuosi. Suomalaiset eivät halua omistaa. He haluavat säännöllistä palkkaa ja lyhyen työajan, josta vielä lähes kolmannes on vapaata. Lisäksi lakkoilu on tärkeä oikeus, vaikka ei sillä enää mitään saavuteta. No saadaan lisää verorahoja julkisiin menoihin. Kyllä nuo verorahat riittää, jos palataan elintasossa hiukan taaksepäin.

    Tuo kaupanalan lakko ei pahemmin haittaa ketään, mitä sillä on merkitystä, jos ei kolmeen päivään käy kaupassa.

    Visakallo Visakallo

    Olisiko se nyt niin paha asia, jos Suomi joutuisikin EU:n tarkkailuluokalle? Ainakin ne maat, jotka siellä ovat olleet, näyttävät nyt pärjäävän taloutensa kanssa jo ihan hyvin, tai ainakin paremmin kuin Suomi. Jos kiukutteleva kansa ei halua ottaa pahanmakuista lääkettä omien johtajiensa kädestä, niin maistuisiko se paremmin Ursula-tädin ja Antonio-sedän antamana?

    Tolopainen Tolopainen

    Suomalaiset eivät kestä mitään kielteistä hallituksen taholta. Uusia etuja pitäisi jakaa vuodesta toiseen ilmaiseksi. Lapsille koulusta uudet läppärit ei tietenkään ole varaa niitä ostaa, kun pitäisi tinkiä omista menoista. Kun päivisin käy hiihtelemässä, ei näy parkissa vanhoja autoja. Missä ne vanhat autot ovat, kun niitä ei näy liikenteessä. Ei ole elintasossa pahemmin moittimista, jos katsoo miten on varaa ihmisillä kuluttaa. Prismassa on monilla kärryt niin täys tavaraa, että tarvitsevat lisälaidat.

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 799)