Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 799)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • arto arto

    Hobby Hall myi Smeg-mukeja – Minna löysi samat tuotteet Temusta kolmanneksella hinnasta: ”Tämä on törkeää”           Siinä esimerkki miten huijata. Älä tilaa temusta mutta sama paketti kaupasta tuplahinnalla    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1690de1a-698b-4701-8133-e2f67b3b2fd5

    Nostokoukku

    Isossa työkaluliikkeessä vaatimaton kiinalainen hylsyavainsarja 52 €. Sama sarja Temussa vähän yli 9 €.

    MaalaisSeppo

    Jos Kiinan kamaa haluaa ostaa, niin Temusta se kannattaa ostaa. Vähemmän välikäsiä. Säästyneet sahat vaikka ravintolailtaan Suomessa.

    Tolopainen Tolopainen

    Eikö ole aivan selvä asia, että kaikki halpisliikkeet Suomessa myyvät kiinalaista kamaa. Miten tuo voi olla yllätys. Temusta saa tavaraa nopeasti.

    pihkatappi pihkatappi

    Jäi vaivaamaan tuo Neste yhtiön tulevaisuus. Tulevaisuus perustuu edelleen sääntelyyn. Esim jos laivapolttoaineiden biolitkut tehdään sääntelyllä vanhoille laivoille kannattaviksi, niin kuin tarkoitus on ollut, taas on markkinaa. Taitaa vaan tuo viljelysmaan käyttö polttoaine tuotantoon olla huonossa valossa ja laivojen polttoaineita varten biolitkuja tarvittaisiin älyttömiä määriä ja se aiheuttaisi ehkä riistoa ja nälänhätää. Nyt mitä isompia laivoja rakennetaan, polttoaine on LNG. Vanhat laivat kulkevat vielä reilut kymmenen vuotta diesel moottoreilla ja tuossa se biodieselin aikaikkuna olisi.

    Suomessa turpeen energiakäyttö ei olisi riistoa, mutta sääntely tuotakin rajoittaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Seuraavan sukupolven vihreät polttoaineet tehdään vedystä, ei kasvimassasta.

    pihkatappi pihkatappi

    Näin varmaan, mutta vetyä ei valmisteta vielä tarpeeksi. Laivayhtiöt eivät ota riskiä uusien laiva tilausten kanssa, pitäisi olla kattavammin tankkauspaikkoja ja varmuus polttoaineen edullisesta saannista. Laivaliikenteeseen vety kuitenkin sopii. Wärtsilä kerää jatkossakin laivamoottori tilauksia, oli sitten polttoaine mikä tahansa siellä homma on otettu haltuun.

    Kiinaan laitetaan nyt lähes sata uutta kivihiilivoimalaa, siellä osataan tehdä sähköautot halvalla. Euroopassa lasketaan hiilidioksidit tarkemmin, pisteet siitä.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomen yritykset eivät kasva ja menesty, koska maksavat ylisuuria osinkoja osakkeen omistajille. Usassa maksetaan osinkoja niukasti, 1/3-1/5 suomen tasosta. Siellä yritysten rahat menevät tuotekehitykseen ja yritysten kasvuun ja sitä myöten osakkeen arvon nousuun.

    pihkatappi pihkatappi

    Voi olla osin näin. Wärtsilä menestyy ja maksaa pieniä osinkoja. Vähän toimialastakin kiinni, tarviiko tuotekehitykseen panostaa miljardeja.

    Visakallo Visakallo

    Näkyy ammattiliittojen johtajilta tälläkin kertaa unohtuneen, ettei sitä liittojen jäsenistöä olekaan niin paljoa operatiivisessa työssä kuin joskus ”vanhaan hyvään aikaan”. Ainakin ruokakauppojen kuljetukset näkyvät jatkuvan lakosta huolimatta lähes normaalisti. Kuljetusfirmat ja niiden alihankkijat ovat hyvin yrittäjävetoisia, ei niissä ole ainakaan liittoon kuuluvia palkkakuskeja paljoakaan. Suomen ongelmana on se, että johtoporras, – on se sitten suuremmissa yrityksissä tai ammattiliitoissa, on vähitellen vieraantuneet lattiatasosta aivan omiin korkeuksiinsa. Suomessa on paljon eri alojen firmoja, joissa ainoastaan johtoporras on palkkasuhteessa yritykseen. Kaiken operatiivisen työn tekevät yrittäjät.

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 799)