Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 799)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    On tunnustettava tosiasiat, ettei Suomella ole mahdollisuuksia tuottaa merkittävästi kulutustavaroita. Yksikertaisesti kustannustasomme on liian korkea.

    Katse siis Saksaan eli miten siellä toimittiin muutama vuosi sitten. Teollisuus porskutti, koska halpaa energiaa tuli Venäjältä. Oli jopa varaa sulkea ydinvoimalat. Nyt on tilanne siellä toinen. Halpaa kaasua ei ole. Pohdiskelevat vedyn tuontia mm Suomesta.

    Suomen ei pidä alistua raakavedyn viejäksi. Tehdään mieluummin ehdotuksia Saksan vetyä käyttävän teollisuuden siirroista Suomeen. Pienikin siivu korjaisi tilannettamme huomattavasti. Ruotsi kimppaan, niin jo alkaa tapahtua Pohjanlahden ja Perämeren molemmin puolin.

    Nostokoukku

    Saksan tilanne on nyt muuttumassa. Rauha on tulossa Ukrainaan ja muutaman viikon päästä siitä halpaa venäläistä kaasua tulee taas Saksaan. Ei Saksan tarvitse ”pohdiskella” vedyn tuontia Suomesta. Jos siihen ratkaisuun päätyvät, niin käskevät Suomen bulkkivetyä heille tuottamaan. Suomesta ei ole muuhun kuin alistumaan.

    Visakallo Visakallo

    Suomen kohtalona on, -nyt kun omat eväät on syöty, hakeutua yhä enemmän liittoon Ruotsin ja Pohjolan rahasäkin Norjan kanssa. Suurin osa tuottavista firmoistahan on jo heille myytykin, loputkin myydään tällä menolla. Jenkit saattavat myös jotain ostella, kun halvalla saavat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ville Voipio, Teknologiateollisuuden uusi pj ja yksi Vaisalan omistajista, pohtii kasvua Hesarissa. Parannuskeinoksi hän ehdottaa panostusta tutkimukseen ja kehitykseen osinkojen sijaan.

    Datakeskusinvestointeja Voipio pitää alhaisen jalostusarvon tuotteena.

    ”Vaisala on siitä harvinainen pörssiyhtiö, että se on aidosti kasvuyhtiö. Vuosina 2017–2023 yhtiön liikevaihto kasvoi 62 prosenttia. Vaisalan liikevaihdosta noin 13 prosenttia käytetään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Henkilöstöstä tki:n parissa on peräti 28 prosenttia. Vaisala tekee muun muassa säähavaintolaitteita ja työllistää runsaasti esimerkiksi fyysikoita ja kemistejä.”

    http://www.hs.fi/visio/art-2000010971369.html

    MaalaisSeppo

    Tutkimukseen ja kehitykseen tietysti kannattaa panostaa. Menestystarinoitakin syntyy. Pienimuotoisia kylläkin. Näinhän on jo tehty pitkään ja suunnilleen on pysytty kehityksen mukana eli 0-kasvussa. Satsataan vähän sinne ja tänne.

    Pitäisi ajatella isommin ja ainakin kartoittaa suuremman kasvun mahdollisuuksia tukeutuen Suomen ja Ruotsin uusiutuvaan sähköön ja sen käyttöön vetovoimatekijänä täällä Pohjolassa. Ehkä ydinvoimakin voisi olla paletissa. Melko kallista sähkö on Saksassa. Eiköhän ydinvoimalla Suomessa saataisi halvempaa.

    Venäläisen putkikaasun jälleentulemiseen en usko. Siitä Trumppi pitää huolen.

    Metsuri motokuski

    Samaa mieltä. Venäjän energiaan en usko itsekkään että mikään Euroopan maa jatkossa siihen pelkästään nojautuu. Uusiutuva energia tulee tekemään läpimurron ainakin sähkön osalta. Venäjä antoi Ukrainan sodalla sellaisen varoituksen että harva maa siihen enää lankeaa.  Saksa on hyvä esimerkki kuinka yhteen energiantoimittajaan nojaaminen saa aikaan valtavan negatiivisen vaikutuksen yhteiskuntaan. Lisää tuulivoimaa ja myyntiä vain ulkomaille.

    MaalaisSeppo

    Sähköä ei onneksi Suomesta voi paljoa viedä. Parempi käyttää jalostukseen täällä ja viedä ko tuotteita.

    Ruotsiin sähkön vientiä ja sieltä tuontia tietysti lisätään, mutta marginaalista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Radiossa joku, ehkä Fingridin asiantuntija, kertoi että välillä sähkön tuotantoa ja tarvetta saadaan tasapainoon Ruotsin, Suomen ja Viron välillä. Tämä pienentää sähkön hinnan heilahteluja osallistuvissa maissa.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomen ainut keino säilyttää nykyinen elintaso tai jonkin verran alhaisempi on antaa väestön vähetä. Kun jakaja pienenee jakoäännös kasvaa. Väestön pitää keskittyä nykyistä huomattavasti pienemmälle alueelle, se alentaa turhia kustannuksia.

    Kurki Kurki

    Ukrainaan ja muutaman viikon päästä siitä halpaa venäläistä kaasua tulee taas Saksaan.

    Saksahan saa nyt tavitsemansa kaasun muualta kuin Venäjältä. Yhtään kaasuputkea Venäjältä ei Saksaan edes tule. Ne pääkaasuputket räjäytettiin.

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 799)