Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 799)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Nesteelle kävi kuten aikoinaan Raision Benecolille, näytti kultakaivokselta kunnes kaikki romahti. Uutta tuotetta voi myydä markkinoille korkeaan hintaan vähän aikaa, mutta kilpailu ja markkinoiden muutokset romahduttaa hinnan. Uusiutuvien polttoaineiden tuotanto on niin pientä, että ei niillä montaa päivää vuodessa ajeta. Pienten yhtiöiden pientä bisnestä kuten paperipillit. Eihän tuo Nesteen diesel edes ole uusiutuvaa, kun vety on siinä fossiilista.

    Valtion olisi kannattanut myydä pois kaikki Nesteen osakkeet kun kurssi oli huipulla. Rahaa olisi tullut kymmeniä miljardeja, niillä olisi rahoittanut pari ydinvoimalaa.

    Suomessa pienituloiset maksaa aivan liian vähän veroja. Esim Ruotsissa menee veroa, jo 400€/kk eläkkeestä täällä raja on 1400€/kk. Kun eläketulo nousee täällä eläkkeiden verotus on n.10% kireämpää. Mitäs oikeudenmukaista tuossa muka on. Toiset eivät maksa mitään ja saavat samat palvelut, kun ne jotka maksaa lähes puolet tuloistaan veroa. Tämä on Suomen suurin uhka, yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus. Pienituloisista on tehty vapaa matkustajia, jotka eivät maksa henkirahaansa yhteiskunnalle. Ei edes YLE veroa. Heitä suositaan niin paljon, että siihen ryhmään on suorastaan tunkua. Eläkeläisen pitää olla köyhä eikä saa omistaa mitään.

    pihkatappi pihkatappi

    Vuonna 1987 vissiin aloitin eläkettä kerryttämään, mitään osinkoja ei ole tullut ja pääomaa ei saa irroitettua eläkkeen muodossa kun vasta ehkä vuonna 2037.

    Ei valtio olisi saanut myytyä Nestettä huippuhinnalla kuin vähän suomenkielisille. Kun Neste oli huippuhinnoissa, Usassa jo rakensivat ja muuttivat jalostamoita biodieselille tai mitä ne nesteet on, toimijoina mm. Phillips 66 ja Valero. Tuossahan sitten lopulta nousi raaka-aineen hinnat, laskiko litkujenkin hinta, kate on nyt jokatapauksessa varsin pieni. Eurooppa tuo näitä litkuja Usasta enempi kuin mitä vie ja Trumpin tullit voivat tuosta kaupankäynnistä tehdä kannattamatonta, en tarttuisi tähän oljenkorteen, mutta joku tästäkin innostuu. Jakeluvelvoite tietysti kasvaa vuosittain, että jos tuolla saisi homman muutamaksi vuodeksi kannattamaan, ennenkö liikenteen sähköistyminen vie bisneksen pienemmäksi.

    Tolopainen Tolopainen

    Neste on yksi maailman pienimmistä öljynjalostajista ja täysin turha ei sitä enää tarvita, kun neuvostokauppa on päättynyt. Turhia päästöjä vain tulee vientiin tehtävistä polttoaineista. Sehän oli hyvä bisnes viedä uusiutuvia jenkkilään ja tuoda halvempia polttonesteitä Suomeen. Nykyisin jenkkilä on omavarainen polttoaineissa, kun liuskeöljyä opittiin tuottamaan.

    Nesteen petrokemian tehtaatkin Kilpilahdessa on jo vuosia sitten myyty ulkomaille.

    pihkatappi pihkatappi

    Nesteen biolitkut on ollut menestys ja se polku kannatti. Kannattavuus tosiaan perustui vihreään sääntelyyn, ei siihen että biolitku olisi hinnalla pärjännyt.

    Visakallo Visakallo

    Jos joku on vielä huolissaan Suomen hiilidioksidipäästöistä, niin nyt olisi ratkaisun paikka, eli laittaa koko Porvoon jalostamo kylmäksi. Johtoporrashan jää varmaan olemaan, vaikka tuotanto Suomessa loppuisi.

    pihkatappi pihkatappi

    Yritykset tuon sääntelyn kokevat hankalaksi. Perusta nyt joku miljardi tehdas, perustuen lupauksiin tai vallitsevaan sääntelyyn, kun uudet vielä vihreämmät teknologiat aikaansaavat taas uudet säännöt. Jos ajatellaan vaikka mehupurkkia, kukaan ei tiedä minkälainen se saa ylipäätään olla viiden vuoden päästä. Ei tämmöinen kannusta.

    Visakallo Visakallo

    Työn huonosta tuottavuudesta on Suomessa puhuttu paljonkin, ja kyllähän siinä paljon perää onkin. Ennen pidettiin pekkasia ja saikutettiin, nyt on lisänä ”etätäpäivät. Vanha sanonta pitää valitettavasti paikkansa, että ”herrojen elkeet tarttuvat renkeihin”. 4-tien viikonloppuliikenteestä tämän huomaa hyvin selvästi. Perjantai-iltojen menoliikenne on aikaistunut jo torstaille, ja sunnuntain paluuliikenne venähtänyt osittain maanantaille. Ne kalliimman tason autot menevät ensimmäisinä kohti pohjoista ja  palailevat sieltä viimeisinä. Suomeen muuttanut, ja Yhdysvaloissakin työskennellyt australialainen nainen kiteytti asian hyvin: ”Meinasin lentää selälleni, kun esimiesasemassa oleva mies ilmoitti lähtevänsä perjantaina töistä jo aikaisemmin, kun pitää hakea lapsi hoidosta!”

    Tolopainen Tolopainen

    Miten Suomen talous voisi kasvaa, kun täältä puuttuu kulutustavarateollisuus kokonaan. Ei ostovoiman lisäys lisää täällä työllisyyttä lainkaan, kun emme tuota sitä kiinalaista roinaa, johon tulon lisäys voisi mennä. Tosin kulutustasokin on jo niin korkea, että mitään en ostaisi yhtään enempää vaikka saisin tuplatulot. Säästäisin entistä enemmän. Kenkiä ja vaatteita on jo aivan liikaa. Pilkkihaalaritkin olleet varastossa 10v, kertaakaan en ole käyttänyt.

    Nostokoukku

    Pakkohan sen esimimiehen oli lapset noutaa, eihän niitä sinne voi jättää. Vaimo on varmaan ollut kuntosalilla persoonatreenarinsa kanssa tai lähtenyt jo torstaina Lappiin pulkkamäkeen laskemaan.

    Perko

    Ymmärrän varakas huolesi yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta, kun ihmiset saavat erilaisia palveluja ja etuja. On totta, että verotus ja sosiaaliturvajärjestelmät voivat näyttää ja herättää keskustelua siitä, kuinka reilusti resurssit jakautuvat ja kuka on  kantanut fyysistä  taakkaa  ja puuta  heinää koko ikänsä  yhteiskunnalle.  Hän on  jo tuottanut raihnaisuuden  tullessa itselleen välttämättömät avusteet. Hänen ei ole tarpeen paeta  rahattomana ulkomaille.

    Varallisuuden ongelmistaan selviytyy pommin varmasti kun lähettää sen Ukrainan  tukirahastoon siellä se tuottaa nopeasti tolkullista hyvää koko Euroopalle.

Esillä 10 vastausta, 721 - 730 (kaikkiaan 799)