Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 799)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Usko vaan Kalle kyllä ne jo Suomeen tullessa pysyvät ilmassa. Sinä enkä minä tiedä mitkä kehitysversiota ovat putoilleet. Se että kone on F 35 niin siitäkin on tehty jo useampi kehitys versio. Montako hävittäjää on Israelilta tai Norjalta esim pudonnut ? Ei yhtään.

    Rukopiikki

    Tokihan on tiedossa että jo hornethankinta oli natopoltiittinen ja suomi oli viety jo sopimuksilla ja yhteisillä harjoituksilla lähelle natoa. Mutta se viimeinen rypistys millon se alkoi. Saattoi alkaa jo ennen Ukrainan erityisoperaatiota.

    Metsuri motokuski

    Jos nyt lähdetään vaikka siitä ajatuksesta että mikä maa voisi olla suomen suurin turvallisuusuhka ? Lähdetään vaikka siitä ajatuksesta että kuka tänne on viimeksi hyökännyt ? Siitä voi jo pohtia miten tätä maata pitäisi viedä jotta maksimaalinen turvallisuus saavutetaan. Mielipiteitä on tietenkin monia ja hyvä niin.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Jos nyt lähdetään vaikka siitä ajatuksesta että mikä maa voisi olla suomen suurin turvallisuusuhka ? Lähdetään vaikka siitä ajatuksesta että kuka tänne on viimeksi hyökännyt ?

    SAKSA!

    Metsuri motokuski

    Saksa tuli kutsusta ja pakon vuoksi. Tosin lähti hieman hangoitellen pohjoisen kautta.

    Visakallo Visakallo

    Joskus tuntuu siltä, että EU:ssa ajetaan näissä ilmasto- ja ympäristöasioissa kaksilla rattailla. Sitä mukaa kun esim. Hollannissa ja Tanskassa viljelijät joutuvat kiristyvien ilmasto- ja ympäristövaatimusten takia vähentämään ruoantuotantoa, Puolassa ja muissa itäisen Euroopan maissa sitä vastaavasti lisätään entisestään. Onko niin, että EU-vaatimukset ovat kaikissa jäsenmaissa samat, mutta niiden sovellukset vaihtelevat? Mitä olen ruokakaupassa käydessäni huomannut, yhä useammin esim. lihatuotepaketissa on alkuperämaana Puola. Pahaa pelkään, että metsäteollisuuden tuotteille käy vähitellen sama. Esim. Romania on koko ajan lisännyt ja nykyaikaistanut metsäteollisuuden tuotantoaan.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Kyllä tuo kaksilla rattailla ajelu on totista totta. Etelä-Euroopan hedelmätarhat / kasvipuutarhat eivät kestä päivänvaloa. Missään muualla ei sallittaisi niin laajaa ympäristön pilaamista ja ihmiskauppaa.

    https://www.ku.fi/artikkeli/5055059-espanjassa-tomaatit-kasvatetaan-riistamalla-ihmisia-kasvihuoneiden-tyontekijat-elavat-slummeissa-harva-uskoo-etta-euroopassa-voi-olla-tallaista

    Visakallo Visakallo

    Totta, eipä se Espanjan talouskasvu taida olla aivan samoilla sääntöjen soveltamisella tullut kuin täällä pohjoisempana.

    Suomalais-espanjalainen Paratiisi tv-sarja tästä aika hyvin kertookin etenkin 2. ja 3. tuotantokaudella.

    https://areena.yle.fi/1-50287617

    käpysonni käpysonni

    Ja sit jaksetaan haukkua suomalaista ruokaa kalliiksi ja Espanjan lomamatkoilla ihastellaan miten halpaa siellä on ruoka ja ravintolassa syöminen.

    Nostokoukku

    Pikku pöhnässä uima-altaan reunalla kelliessä taustat harvoin selviävät.

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 799)