Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 1,148 vastausta, 47 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 5 tuntia sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    No yksi selkeä kasvuala on puolustusteollisuus, siis EU:n oma, ei jenkeistä ostettu. Esimerkiksi lennokeilla ja vastaavilla vaikuttaisi olevan merkittävä kysyntä lähivuosina.

    http://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/05529097-fc39-4273-a1ba-86bf66abaa9a

    Visakallo Visakallo

    Neste julkisti vuoden 2024 tilinpäätöstiedot.

    Nesteen loka–joulukuun vertailukelpoinen käyttökate romahti viime vuoden vastaavan ajan 797 miljoonasta eurosta 168 miljoonaan euroon.

    Koko vuoden vertailukelpoinen käyttökate oli 1 252 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2023 oli 3 458 miljoonaa euroa.

    Suomesta vähennetään 450 työpaikkaa, ja kaikkiaan 600.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Juu, suomen talous vain floppaa venäjän pakotteiden takia. Tammikuussa konkurssien määräkin hirvittävä.

    Nostokoukku

    Ennennäkemätön reaktio pörssissä. Nesteen kurssi romahti, vaikka ilmoitti suurista irtisanomisista. Yleensä kurssi on noussut, kun joku yhtiö ilmoittaa muutosneuvotteluista.

    mehtäukko

    Ei Nesteeltä ole kannattanut hankkia vuosikausiin poltto-aineita eikä öljyjä. On niin kalliisti hinnoitellut tuotteensa. Lisäksi kaikki hiton tilinhoitomaksut ja toimituslisät, joita muilla ei ole.

    Rukopiikki

    Suomi on tehnyt nyt asehankinnat usasta ja israelista. Hävittäjähankinta varsinkin sitouttaa moniin varustushankintoihinkin sinne suuntaan. Tämä ei kauheasti tue eurooppalaisen puolustuksen kehittämistä. Mutta kun usa/ natokiima oli niin kovaa.

    Nostokoukku

    Hävittäjähankinta oli jo sitä natokiiman esileikkiä.

    Visakallo Visakallo

    Finnair seuraa tällä menolla Nesteen perässä. Matkustajat äänestävät jaloillaan, eivätkä välttämättä enää palaa takaisin. Finnairin lentäjien lakot ovat johtaneet jo noin 800 lennon perumiseen ja vaikuttaneet noin 100 000 matkustajaan. Lakot alkoivat viime vuoden lopulla ja jatkuvat edelleen.

     

    Metsuri motokuski

    Aseita ei hankita poliittisin perustein niin kuin aiemmin hankittiin Venäjältä. Ase hankinnat tehdään nykyään sillä perusteella missä saadaan paras hinta/ laatu suhde. Mitä me sellaisilla aseilla teemme joille ei löydy vastavoimaa venäjän vastaaville aseille. F 35 on selkeästi paras viidennen sukupolven hävittäjä joille ei vastavoimaa Venäjältä löydy. Esim Euroopassa tarjolla olleet hävityäjät olivat neljännen sukupolven tai 4 + sukupolven hävittäjiä. Niitä vastaavia löytyy Venäjältä myös. Sama koskee Israelin Davidin linkoa.  Joka on ylivoimaisesti paras tuon torjunta-alueen ase. Samoin sen häirinnänsieto on paras mitä on tarjolla.

    Minusta olisi hölmöä ostaa veronmaksajien rahoilla sellaisia aseita joille ei olisi käyttöä seuraavassa kuvitellussa sodassa.  Jos tällaisia jenkkien vastaavia aseita löytyy Euroopasta ja vielä oikeaan hintaan niin mikä ettei niitä voi hankkia. Onhan suomen tutkakalustoa ostettu jo vuosia Ranskasta.

    Tämä nyt poikkesi asiasta mutta kun oli puhe tuosta nato kiimasta niin päätin hieman oikaista. 😀

    Rukopiikki

    Kyllä minusta näyttää että hävittäjähankinta tehtiin nyt nimenomaan poliittisilla perusteilla. Meillä kenelläkään ei ole niiden suoristuskyvystä tietoa eikä asiantuntijatkaan pysty ennustaa tulevaisuutta. Että mikä niiden arvo on seuraavassa sodassa vai ovatko hyödyttömiä. Nyt näyttää että nopea kehittyminen on avainasemassa sotalaitteissa. Jos eurooppalaisilta ei kukaan osta hävittäjiä niin ei siihen kehittämiseenkään ole rahaa.

    Minusta on erittäin hölmöä maksaa rahaa eu:n ulkopuolelle liittolaiselle joka on tuulella käyvä ja hyvin epävarma. Omaan eurooppalaiseen kehitykseen pitäisi rahaa saada ja parhaiten se tapahtuu ostamalla.

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 1,148)