Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 234)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Vuokratuki vuokralaiselle on oikeastaan väärä termi. Kyllä se tuki menee kokonaisuudessaaan vuokra-asuntojen omistajille. Isoissa kaupungeissa on rakentaminen suhteettoman kallista, jo rakennusmaa maksaa enemmän kuin ”kepulaisilla” seuduilla koko rakennuksen tekeminen. Siksi myös vuokrat ovat älyttömiä. Kaupunkien ylikansoittaminen maksaa yhteiskunnalle paljon. Ja sitten nostetaan hirveä poru, kun ns. laman aikaan kiinteistöjen arvot laskevat vastaamaan niiden todellista arvoa eikä kiinteistörahastojen ylihintaiset sijoitukset ole lunastettavissa.

    Perko

    Suomalaiset ovat velkaantuneet  ulkomaille.   Sen voi maksaa  vain  arvollisella viennillä saadulla tulon rahalla ,  jotkut puhuu  työllä maksusta mutta sei  kelpaa nyt maksuksi.  Ohjelmistot , metallit elektronig-  hieno sairaalatekniikka, kaivoskoneet ym  lääkkeet pelit ja musiikki.   Suuri haitta  syntyy kun  massaviennin  omistaa osakkeen omistajat jotka ovat  paljolti ulkomaalaisia  eikä edes kaikki verotulot siitä jää Suomeen.  Konsernit hoitaa  omistajilleen tuloa mahdollisimman pienellä  jalostuskululla  ja raaka-aine  kustannuksella. Mitään kannustinta ei ole  tehostamiseen, puhetta kyllä on kun  suomalaiset  maksaa tutkimusta.  Ne  entiset  sontapohjaiset yritykset ei kyenneet  toimimaan edes omillaan  ja nykyisetkin sotkisi kaiken ellei olisi valvontaa.   Mitään perustetta  puukonserneilla  ei ole  maksaa raaka-aineestaan jos sen saa kehumalla myyjää myös ryöstämällä  tai kirkkaan värillisillä mainoslehdillä  (katso ; Uruguay) .

    Izuzuuppinen Izuzuuppinen

    Jaahas. Herrat ovat löytäneet vastakkainasettelun, joka on niin mukavan palkitsevaa ja hivelee itsetuntoa kun voi sivaltaa näkemyksensä. Ratkaisut jäävät puuttumaan.

    Motokuskilla toistaiseksi ainoana ratkaisulähtöinen ote.

    Mitä jos politiikka onkin Suomen talousongelmien syy?

    Siis, se että olemme luovuttaneet ison osan talouspäätöksistä poliitikoille sen sijaan, että koettaisimme ratkoa asioita itse?

    Poliitikko- ja sosialistisesta keskusjohtovetoisesta taloudesta kertoo vahvasti se, että verotus on maailmanennätysluokkaa. Rahat osataan kyllä kierrättää poliittisen jakokoneiston kautta, mutta uutta ei osata luoda koska se ei ole koskaan ollut poliitikkojen tehtävä.

    On aivan uskomatonta miten olemme kuvitelleet, että talouskasvua syntyisi lainsäädäntöä eli interventioita lisäämällä. Ei se näin mene.

    Nyt kun joitakin julkisia menoja on tasapainotettu vastaamaan edes hiukan paremmin avoimen sektorin kantokykyä, on joka kolosta ilmaantunut tahoja, joiden havahtuminen realismiin on tuottanut mitä säälittävimpiä ruikutuksia. Jos jokin toiminta on tärkeää ihmisille tai yrityksille, niin siihen löytyy kyllä rahaa niiltä jotka sitä tarvitsevat. Ei veronmaksajan tarvitse olla kaikessa mukana.

    Edelleen kysymys kuuluu: miten Suomeen luodaan talouskasvulle suotuisa toimintympäristö?

     

    Kalle Kehveli

    Pääkaupunkiseudun liikenneväylät ovat todella suuria rahareikiä, mutta niistä  hyvin harvoin puhutaan. Pelkästään yhden vähän isomman risteyksen hinnalla kunnostettaisiin kokonaisen maakunnan teiden korjausvelka.

    Lisäksi pääkaupunkiseudulle on pesiytynyt paljon ulkomailta saapunutta porukkaa, jotka elävät yhteiskunnan tuella. Yrittelijästä porukkaa, mutta niiden ”yritykset” ei ole meidän virkavallan mieleen!

    .

    Vastaan aiheen otsikkoon

    Risusavotta

    Nostokoukku

    Olenko Izuzuuppinen väärässä, jos sanon karkean periaatteen, että talous saadaan kasvuun, jos satamassa lastataan lähteviin laivoihin enemmän ja arvokkaampaa tavaraa kuin saapuneista laivoista puretaan?

    Izuzuuppinen Izuzuuppinen

    Nostokoukun reseptillä kauppatase olisi positiivinen, mikä tarkoittaisi että maahamme jää jalostusarvoa. Tämä on toki positiivista. Lisäksi pitäisi huomioida palvelut niin päästäisiin vaihtotaseeseen. Koska tuotteita ja palveluita tuottavat yritykset, olisi tällä taloutta virkistävä vaikutus.

    Vaihtotase on oikein hyvä mittari toisin kuin Bkt, joka mittaa kaikkea talouden toimintaa ja on oikeastaan  hyvä mittari vain veropohjan määrittelyssä ja siksi valtiontaloudessa kovasti suosittu

    Suomessa liian suuri osa Bkt:sta muodostuu julkisen puolen toiminnoista ja siten meillä on ikäänkuin kasvua, mutta koska se rahoitetaan velalla, on kyse valheellisesta vaurauden lisäyksestä. Pyörä siis pyörii, mutta kuorma ei liiku.

    Kiitos olennaisen asian esilletuomisesta.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Argentiinan talous ollut kuralla yli  puolivuosisataa, nyt  moottorisahapresidentti ainakin inflaation saanut kuriin kovilla tervehdyttämistoimilla. Olisikohan matokuurissa jotain lääkettä tarjolla taloutemme tervehdyttämiseksi.

    mehtäukko

    Ja tämä bkt- pyörä aiheuttaa Suomelle ansiottomasti tolkuttoman eu- nettojäsenmaksun.

    MaalaisSeppo

    Vaikeaahan tuo viennin lisääminen on. Se vaatii työtä ja voi tulla hiki. Helpompi on tuoda rahaa, varsinkin, kun se likkuu nykyään bitteinä. Valtio hoitaa tuon homman.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 234)