Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Ei ole metsäteollisuudella helppoa olla suomessa, 10% palkankorotusvaatimus joka koskee sahoja ja vaneria kun ovat teollisuusliitossa, hiilinieluista ja hakkuiden rajoituksista puhutaan lähes päivittäin, puun hinnat nousseet reilusti, AKT satamalakkoja ollut, ja varmasti AKT tulee vaatimaan vähintään tuon 10% lisää liksaa.. Ja talous pitäisi saada suomessa nousuun? Kyllä suunta on alaspäin nyt ja jatkossa. Työttömyys tulee kasvamaan tänäkin vuonna sekä lisää tehtaiden lakkautuksia luvassa, vaadi siinä sitten kovia palkankorotuksia.

    Visakallo Visakallo

    Jos johonkin kannattaa nyt sijoittaa, niin robotti- ja tekoäly-yrityksiin. Suomalaiset ammattiliitot ovat niille maailman tehokkain ja kaiken lisäksi aivan ilmainen markkinointiorganisaatio!

    mehtäukko

    ”…puun hinnat nousseet reilusti…” on ymmärrettävä vaikuttimena se, että vuosikymmenten heikon puunhintakehityksen jälkeen tämä sykli johtuu ryssän 10 milj.motin uupelosta sekä muun markkinan kysyntätilanteista. Ts. mo:sta riippumattomista syistä.

     

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Käyttääkö työnantajapuoli työsulkua ensin neuvottelu-aseena?

    Voisi kyttää palkan pudotus neuvotteluissa. Tämä pitäisi ottaa heti käyttöön julkisella puolella.

    pihkatappi pihkatappi

    Venäjällä ammattiliitot on ilmeisesti lakkautettu. Meillä voi taistella sivistyneesti lakkoilemalla, naapurimaassa ei ole kuin sotilaallisia taisteluita ja ilmeisesti kohta sisällissota. Voisi kuvitella, kun Trumppi jakaa tulevaisuuden Usa kaasua jokapaikkaan, että joutuu vielä pakottamaan yrityksiä tuottamaan sitä kaasua, Suomessa Trumppi olisikin jo pienpuolueen nokkana oppositiossa. Pitää olla tyytyväinen, työtaistelut on pikkujuttuja.

    Metsuri motokuski

    Kalle se kantaa murhetta meidän julkisen sektorin palkoista. Voitko Kalle kertoa miten yritykset saavat tuoteet paremmin kaupaksi ulkomaille jos julkisen sektorin palkat ovat alhaisemmat  ? Minusta ongelma on heikko talouskasvu ja tuottavuus eli tavara ei mene kaupaksi.

    Tietenkin julkisen sektorin koko ja palkkaus on silloin ongelma jos me emme saa tuottavuutta kasvamaan eli tavaraa ulkomaille kaupaksi. Silloin ollaan muussakin ongelmissa eikä pelkästään ongelma jää julkiseen sektoriin.

    Nostokoukku

    Uutisissa esiteltiin työntekijöiden palkkakehitystä. Vuodesta 2015 asti kehitys ei ole vastannut hintojen nousua. Eli palkkakuopassa olo ei ole haihattelua. Aamu tv:ssä puolestaan Turun yliopiston kouluttaja kertoi, että palkkakehitys on ollut maltillinen kilpailijamaihin verrattuna eikä ole heikentänyt kilpailukykyä.

    Vastaavasti UPM:n johtaja sanoi alkutalvesta että puun hintataso on sietämätön.

    Sellunkeittäjät antavat lisäarvoa puulle yli 3 miljoonaa euroa / työntekijä. ( Edesmennyt J.Ketola metsälehden kolumni)

    Visakallo Visakallo

    Itse palkan suuruus ei aina välttämättä olekaan se suurin ongelma, vaan paljonko sillä palkalla syntyy arvonlisää, eli tehokkuudesta on kysymys. Yrityksissä tuotantopuolen tuottavuus on helpompi laskea suoraan numeroista, mutta miten se tehdään asiantuntijatasolla ja erityisesti julkisen puolen johtotehtävissä? Jos tähän asti on maksettu kovaa palkkaa tyhjästä, ei tilanne ainakaan parane, jos näitä palkkoja edelleen nostetaan. Tekoäly on nyt tullut jäädäkseen, ja ensimmäisen kerran ollaan tilanteessa, ettei korkeakaan koulutus välttämättä enää turvaa työpaikkaa. Enää ei riitä, että käy töissä kertoilemassa muille itsestäänselvyyksiä. Nyt vaaditaan jo jotain muutakin.

    mehtäukko

    On päivän selvää, että yhteiskunnan itsensä haluama digitalisaatio on vähentänyt ja edelleen tekee tarpeettomaksi rutiinityöntekijöitä. Ja näitten digitaalivehkeiden ”operaattoreita” ei tarvita kuin nimeksi.

    Apli

    Enemmän varmasti haittaa on lakoista kun palkankorotuksista, viennistä elävässä maassa ei pitäisi olla vientiä haittaavia lakkoja, globaali kilpailu on sen verran kovaa että ei ihme jos suomen työttömyys jatkaa kasvu-uralla jatkossakin, sitä ei valitettavasti auta muutamat datakeskusinvestoinnit.. Sinänsä surullista on että juuri korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut reilusti maassa jossa homman pitäisi olla päinvastoin.. Nalle aikanaan sanoin osuvasti että toistemme paitoja pesemällä ei tämän maan taloutta saada nousuun..

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 1,148)