Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Minä riehaannuin olemaan Visan kanssa samaa mieltä maataloudesta. Vaikka en ole maanviljelijä enkä edes kepulainen. Perunoita ja porkkanoita olen jonkun penkin kasvattanut. Uskon myös että suomalaisilla elintarvikkeille olisi oikein markkinoituna kysyntää. Venäjällehän ainakin meijerituotteita meni vielä joku vuosi sitten rajattomasti. Puhtaudelle ja laadulle löytyy kyllä maksajat. Pitäisi vain joidenkin uskaltaa keskittyä vähän erikoisempiin kasvatettaviin kuin kauraan ja ohraan. Marjapuoli on tehnyt paljon imitsiä mm. Arktiset Aromit kampanjalla. Samat aromit, arktiset, jytyävät myös monissa  maailmalla suositussa maustekasveissa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Venäjän kauppa on suomelle A&O. Länsimarkkinat ovat elintarvikkeissa niin kilpaillut ja sisäpiirin hallussa, ettei suomella ole sinne mitään asiaa.

    Metät kunnossa!

    Venäjällä esiteltiin Lada Sport – Ominaisuudet kuin viime vuosituhannelta

    Lada Niva Sport on mallistonsa tehokkain vaihtoehto, mutta siihen ei paljon vaadita. 122 hv.
    Kauppalehti.

    Kehveli, sitten vaan tilailemaan!

    Tolopainen Tolopainen

    Valion vienti Venäjälle oli 15% liikevaihdosta, kun lopahti kuin seinään. Eivät he taida siihen palata enää koskaan. Verovarojen avulla tuotettujen elintarvikkeiden vienti ei ole muutenkaan mitään bisnestä. Ne voisi jakaa ilmaiseksi köyhille Suomessa.

    Visakallo Visakallo

    Kun puhuin vanhoista asenteista, niin heti ne näköjään täällä ryöpsähtivät pintaan. Se on vain kuitenkin todettava, että suomalaisia elintarvikkeita viedään maailmalle sen takia, että niitä halutaan siellä ostaa. Laittakaa ihmeessä sellaiselle kaikki jarrut päälle, ja lakatkaa muutenkin valittamasta ainakaan mistään  taloudesta!

    Apli

    Sota Ukrainassa pitäisi saada loppumaan, se olisi erittäin hyvä asia suomen taloudelle, mutta ehkä vastapuolena erittäin huono asia suomalaisen metsänomistajan kannalta. Nythän toivo sodan loppumiseen on herännyt kun Trump valittiin pressaksi..

    Visakallo Visakallo

    Monesti kuulee jopa ihmeteltävän, miksi esim. etelä-naapurimme talous nousi niinkin nopeasti jaloilleen, vaikka lähtökohdat eivät todellakaan olleet kehuttavat silloin 90-luvun alussa. Vastaus: Luovuttiin vanhoista asenteista. Annettiin yritysten nousta ja kerätä rauhassa omia pääomia, eikä uittaa niitä heti tuoreeltaan velkasuohon kuten meillä tahtoo olla tapana. Verotetaan vasta sitten, kun verotettavaa oikeasti on. Tämä linja on jatkunut siellä edelleen. Minäkin siirsin sikäläiset toimintani nuoremmalle polvelle ilman mitään veroseuraamuksia. Veroa maksetaan vasta siinä vaiheessa, jos rahaa otetaan omaan käyttöön.

    Apli

    Suomessa on kautta historian ollut asenne se että verotetaan lisää oli hallituspohja minkälainen tahansa, nytkin tehtiin historiallisen kova korotus ALV joka on yksi mailman korkeimpia, sitten ihmetellään miksi kansalaiset ei kuluta ja asuntojen hinnat jatkaa laskuaan eikä rakenneta? Leikkauksia pitäisi tehdä valtion ja kuntien menoihin huomattavasti kovemmalla kädellä eikä nostaa veroja.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Leikkauksia pitäisi tehdä valtion ja kuntien menoihin huomattavasti kovemmalla kädellä eikä nostaa veroja.

    Hyvä että nämä Kallen teesit alkaa tarttua muihinkin. 50% julkisen alan työpaikoista pois ja lopuille 25% palkanalennus. Lisäksi eläkekatto 3000€ + lesken eläke pois.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ketkä olikaan se puolikas ketkä irtisanotaan julkisella?

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 1,148)