Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 226 vastausta, 41 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Nostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 226)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Izuzuuppinen Izuzuuppinen

    Olennaisin kysymys tai ongelma ei ole köyhien tai pienituloisten köyhdyttäminen. Se onnistuu nykymuotoisella verotukseen ja siirrettyyn  verotukseen eli velkaan perustuvalla taloudenpidolla ihan itsekseen kun julkisen sektorin velka nousee sille tasolle, ettei sitä enää voi hoitaa ilman merkittäviä tasapainotustoimia. Tällöin ovat oikeasti vuorossa kehitysapu, järjestöjen höpöhöpöavustukset, maataloustuet ja sote-menot. Lisäksi valtiohallinnosta lähtee puolet pihalle. Kunnissa lopetetaan hömppä.

    Stadighin kysymys ja samalla myös minun kysymykseni on, että miten talouskasvulle luodaan edellytykset?

    Talouskeskustelumme on juuttunut nollasummapeliksi savuavien talousraunioiden äärellä. Mitään ei uskalleta tehdä, koska joku menettää jonkun edun. Liian moni roikkuu tukiutareessa ja perustaa toimintansa avustuksiin. Ei talous näin toimi. Mitään uutta ei synny. Kenellekään.

    Yrittäjänä olen taipuvainen optimismiin, mutta pelkään, että muutosten tekeminen on vaikeaa, koska niin julmetun moni ihminen työskentelee julkisella puolella ja äänestää kaikkia uudistuksia vastaan, koska sosialismi ruokkii heidät. Tai niin he kuvittelevat omassa puolueagitaattoreiden ruokkimassa ideologiassaan. Lisäksi meillä on valtava eläkeläisten joukko, joka tuskin haluaa tinkiä mistään, vaikka varmasti kantaa huolta lastensa tulevaisuudesta.

    15 vuotta on aivan älyttömän pitkä aika yhden kansakunnan pelata nollasummapeliä. Nyplätä kaikenlaista kivaa kun rahaa kuulemma on.

    Oma talouskasvuajatteluni perustuu aivan yksinkertaiseen kaavaan. Yrittämisestä ja työllistämisestä tulee tehdä kannattavaa. Tämä resepti toimii aivan varmasti ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.

    Suomessa on n.550 000 mikroyritystä ja -yrittäjää. Tämä on aivan valtava joukko ihmisiä, joiden toimeliaisuuden lisäys näkyy taatusti.

    Meidän tulee ihan ensiksi päästä pois nollasummapelistä ja keskusjohtoisesta rahojen jaosta avoimempaan talouteen.

    Ihmiset ja yritykset tietävät aivan taatusti paremmin miten rahat kannattaa käyttää kuin yksikään hallinnon byrokraatti. Heitäkin tarvitaan, mutta he eivät luo mitään uutta vaan ainoastaan rakentavat säädöksiä eli interventioita ihmisten ja yritysten elämään.

    MaalaisSeppo

    Vai maksaa kepun tavoite pitää koko Suomi asuttuna miljardeja. Olisi mielenkiintoista tietää, miten ko asiaa rahoitetaan. Minusta tuntuu, että se on lähinnä poliittista sananhelinää, joka ei paljoa maksa.

    Ehkä läheltä ko asiaa liippaa ajatus pitää suuremmat kaupungit ylikansoitettuna. Niihinhän valtaosa asumistuesta menee. Kallista asumista verovaroilla, kun halpaa olisi maakunnissa tarjolla.

    käpysonni käpysonni

    Johan pääomavero on nykyäänkin osittain progressiivinen.

    Pääomaverokanta on 30 % ja verotettavan pääomatulon 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 %.

    Eli nykyäänkin kostautuu, jos myy yhtenä vuotena tuollaisen   2 ha:n aukon, toki menovarauksella voi sumplia verottettavaa pääomatuloa pienemmäksi. Mutta jos tuota progressiota jyrkennetään, tulee entistä hankalammaksi tehdä kerralla isompia hakkuita.

    Tolopainen

    Suomen kaltaisessa viiteympäristössä talouskasvu on mahdotonta. Mihin se voisi perustua. Ostovoima vähenee ja väestön keski-ikä nousee. Sitä paitsi talouskasvu on mahdottomuus pitkän päälle maapallon kaltaisessa rajallisessa ympäristössä ilman suuria vaurioita ympäristölle ja ihmiskunnalle.

    Metsää voi myydä verottomasti suojeluun.

    narisija

    Onhan se Orpo tolkuttanut talouskasvun reseptiä jo vuosikausia, ja muutama muu vuosikymmenen ennen Orpoa, luulisi jo kaikkien tietävän kuinka kasvua saadaan.

    Kalle Kehveli

    Johan pääomavero on nykyäänkin osittain progressiivinen.

    Pääomaverokanta on 30 % ja verotettavan pääomatulon 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 %.

    Pienemmissä puukaupoissa vero putoaisi ja suuremmissa nousisi. Se kannustaisi jatkuvaan puun myyntiin. Pääomavero olisi kaikissa pääomien voitoissa 0-60%.

    Metsuri motokuski

    Onko tämä loppujen lopuksi niin monimutkainen asia. Jos lähdettäisiin siitä että käytetään se raha yhteiseen hyvään mikä kansalaisilta verotuloina kerätään. Se nyt ihan aluksi. Lopetettaisiin velalla eläminen. Kun se on saatu kuntoon niin sitten harkitaan kuinka verotusta kevennetään ja lisätään sitä tuottavuutta. Meillä on oikeastaan kolme tärkeää sektoria jotka valtion tulee hoitaa: 1. Turvallisuus, 2. Koulutus, 3. Terveydenhoito. Ja nimenomaan tuossa järjestyksessä. Jos näiden jälkeen jää vielä jotain verojen jälkeen niin se jaettakoon jos on jakovaraa. Kaikki muu on turhaa. Aluksi se vähän kirpaisee mutta toimeen kyllä tullaan. Pelkällä talouskasvulla emme selviä velka taakasta.

    140ärrä

    Kaupunkien pitämistä asutettuina tuetaan miljardeilla joka vuosi. Nallea ja kumppaneita tämä ei haittaa, kun ovat saamapuolella.

    Kalle Kehveli

    Kelan tukipotista jaetaan suurinosa helsingin seudulle, miksiköhän…?

    Metsuri motokuski

    Taitaa olla että 60%:lle pääkaupunki seudun vuokralaisille annetaan vuokratukea.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 226)