Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 359)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Kyllä venäläisen rajaliikenteen ( rahaliikenteen ) loppuminen kirpaisi monella itä-suomalaisella yrittäjällä. Näin he ovat ainakin valitelleet.

    Kokonaisia kauppakeskuksia ja mökkikyliä (leirintäalueita) on kaatunut. Lisäksi taloyhtiöt ovat vaikeuksissa.

    Perko

    Saariston helmi  ja Punkaharjulla  parinpataljoonan verran vierasomisteista majoitusta tyhjillään.  Sotahevosia  ei  ole hyväksi ruokkia  vihollisen kauralla.   Vanha viidakon viisaus.  Kumivene soutelijat  ovat häipyneet siltojen alta kuvaamasta.

    Metät kunnossa!

    Liiketoimissa ei kannata laittaa kaikkea samaan koriin. Ilman muuta venäläisten rosvoretken takia tässä köyhtyy moni muukin, mutta ei oikein pölvästimpää ehdotusta enää voi esittää mitä kihveli edellä kirjoittaa. Aloitetaan kauppa uudelleen venäläisten kanssa…..

    Joskus sitten kun ovat taas kauppakelpoisia. Siihen voi mennä vielä vuosikymmeniä.

    Nostokoukku

    Ovat kauppakelpoisia muutaman viikon päästä rauhan syntymisestä. Kaupparatsut jo pakkaavat attasheasalkkujaan ja uusivat passejaan, kun Trumpetti voitti Amerikan vaalit. Luuleeko Metät kunnossa, että Saksalla on mahdollisuutta olla ryhtymättä kaupantekoon välittömästi. Ja kauppaan on koko ajan käynyt varsin vilkkaasti. Esim. venäläisten öljytuotteiden kauppaa Eu on lisännyt 20:lla prosentilla. Venäläinen öljy ei ”puhdistu” sillä, että se jalostetaan Intiassa venäläisten omistamalla jalostamolla ja sitten myydään Eurooppaan.

    Rukopiikki

    Eihän Venäjän kauppa ole loppunut kokonaan edes USA:han.

    Aivan varmasti alkaa nopeasti kauppa lisääntymään kunhan rauha tulee.

    MJO

    Mikä sen tanskan varallisuuden on luonut kun on pienempi maa kuin suomi. Heillä on marsk ainoa suuri huolintaliike joka tuo niille talouteen potkua.  Muuten he ovat samoja kuin me.

    Novo Nordisk taitaa olla Euroopan suurimpia yrityksiä. Ainakin suurempi kuin maersk. Tanskassa on eri planeetalta Suomeen verrattuna.

    MaalaisSeppo

    Jos Suomi sallisi normaalin rajaliikenteen Venäjälle, niin eiköhän Venäjä estäisi sen, ettei asekuntoiset miehet lähde livohkaan.

    Metsuri motokuski

    Jospa se trumppi aloittaisi sen kaasun porauksen niin saksakin saisi kaasua voimaloihinsa. Heidän talous vaatii edullista kaasua ja kun ovat sitoutuneet halpaan venäläiseen kaasuun niin sitähän ne odottaa. Jos meillä arvostellaan fortumin toimia Venäjällä niin saksa ja itävalta se vasta on ryssinyt

    Nostokoukku

    Saksan kaasusta tulee jopa lähes 10% Amerikasta. Juuri oli uutisissa. Mistähän se loppu-osa tulikaan, kun venäläistä ei voi pakotteiden takia ostaa?

    mehtäukko

    Trump kertoi keskustelleensa Suomen sekä Itävallan johtajien kanssa siitä, kuinka maat elävät metsistään ja kuvaavat itseään metsävaltioiksi.

    ”Eikö olekin kaunista?” Trump kysyi.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 359)