Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 361 vastausta, 40 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Kalle KehveliKalle Kehveli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 361)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Jovain Jovain

    Voihan se olla, että ajat ovat muuttumassa kotimaassakin. Tiedä näistä, eräänlaista poliittista, hölmöläisten automaattia pyöritetään. Voi olla puoluekannasta ja hallituksesta riippumatta. Suhteet kuntoon, kuten kauppasuhteet länteen ja itään. Rajat auki (luvanvarainen liikkuminen se on tavoite lännessäkin) ja eiköhän Trumppi tee diilin Putinin kanssa. Sillä on vaikutusta sodassa ja muussa elämässä.

    Metsuri motokuski

    Ei tainnut tulla kuin Kallelta työllisyys esitys.  Se oli venäjän kaupan virittäminen uudelleen.  En tiedä mitä siellä itä suomesta Venäjälle myydään ? Ostetaan tietenkin puuta storan tehtaille.  Ryssä ei tee yhtään kauppaa ilmaiseksi. Me olemme heidän silmissä niiden etupiiriä joita he haluavat ohjata valko venäjän tapaan. Ilmeisesti tämä Kallelle sopii.

    Mitä tulee EU;n eroamiseen. Niin kuinka se auttaa itä suomen työllisyyteen ? Onko englanti hyötynyt eu erosta? Eipä taida olla. Kaikki ovat siellä kallistuneet ja työttömyys lisääntynyt huomattavasti.

    Joku EU kriitiko voisi kertoa kuinka eu ero auttaa Suomen taloutta ? Jos jäsenmaksuista säästetään niin parantaako se meidän kauppasuhteita. EU taitaa olla kuitenkin amerikan jälkeen toiseksi suurin vientialue Suomelle.

    Rukopiikki

    Niin se vain Norjastakin kulkee lohi koko ajan EU maa Suomeen ja eteenpäin. Ei kait se estä kaupankäyntiä EU maihin vaikka siitä erotaankin.

    Kukaan ei tee kauppaa ilmaiseksi. Kaupan syntymisen edellytys on se, että kaupan kumpikin osapuoli kokee kauppatapahtumasta hyötyvänsä.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Eurosta ero tarkoittaa markan devalvoimista, niin kuin paremmin menestyvät devalvoivat kruunua. Mitä hyötyä on EU:sta, ei mitään, näin heikolle taloudelle. Voimakkaat valtiot jyräävät heikot. Esim. Tanskalaisten varallisuus 10x suurempi kuin suomalaisten!

    Venäläiset elättivät turismillaan koko itä-suomen!

    Metsuri motokuski

    Norjan etuna ollut valtavat tuotantomäärät eikä heillä päämarkkina-alue ole eu vaan aasia. Toki myös eu:n kanssa kauppaa tekevät. Kyllä tullittomuus on suuri etu suomen kaupankäynnille eu:n kanssa. Onhan se että pääsemme eu;n sisämarkkinoille niin ilman muuta etu. Eihän norja vie eu:iin oikeastaan muuta kuin kalaa ja öljytuotteita. Meillä ei oikein ole sellaista erikoistuotetta metsätuotteiden lisäksi jota eu ei voisi muualta hankkia.

    Mikä sen tanskan varallisuuden on luonut kun on pienempi maa kuin suomi. Heillä on marsk ainoa suuri huolintaliike joka tuo niille talouteen potkua.  Muuten he ovat samoja kuin me.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Mikä sen tanskan varallisuuden on luonut kun on pienempi maa kuin suomi. Heillä on marsk ainoa suuri huolintaliike joka tuo niille talouteen potkua.  Muuten he ovat samoja kuin me.

    Historiaa kun katsoo taaksepäin, tanskalaiset varastivat alkuperäiskansojen omaisuutta ja harrastivat orjakauppaa että orjuuttamista. Sieltä juontaa tanskalaisten varallisuus, niin kuin monelta muultakin länsimaalta.

    Visakallo Visakallo

    Tanska on tainnut hankkia Legoilla enemmän kuin me metsäteollisuudellamme. Tanska on ollut myös erittäin suuri huonekalujen valmistaja, vaikkei heillä omia metsiä juuri olekaan. Maatalous on ollut myös hyvin merkittävää heillä.

    Metsuri motokuski

    Se on totta. Tanskalla ollut siirtomaita kun on vanha merenkulku maa. Meillä Suomessa ei ole näin hyvää tuuria käynyt. Olemme olleet enemmänkin ruotsin ja venäjän siirtomaita. Savutuvissa asuneita nokinaamoja.

    Nostokoukku

    Kainuun työttömyys% 11/2024 oli 10,5 %, alueista kuudenneksi vähiten. Uljaassa yliopistomaakunnassa Keski-Suomessa työttömiä oli 12,5%. En tiedä miten tilanne Kainuussa paranee, jos tietäisin, olisin siellä Elyn johtajana. Vai ei venäläiset anna mitään ilmaiseksi, ei edes puuta. Toisin se on tietenkin täällä kotoisilla puumarkkinoilla? Kyllä venäläisen rajaliikenteen ( rahaliikenteen ) loppuminen kirpaisi monella itä-suomalaisella yrittäjällä. Näin he ovat ainakin valitelleet. Siihen en ota kantaa oliko rajojen sulkeminen oikein. Luultavasti pakolaisten tänne pakkosyöttämisen takia oli.

    Rukopiikki

    Merenelävien kauppa tuottaa Norjalle yhtä paljon kuin metsäteollisuus suomelle. Oljytulot on vain pientä plussaa. Onhan norjassa vähän metsääkin ja metsätuloja.

    Lapissa on kuntia joissa työttömyysrosentti yli 5. Kuutta seittämää taitaa olla monissa kunnissa. Itä lapin pari ongelmakuntaa joissa se sitten korkea.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 361)