Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 345)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Kerropa nostokoukku mikä voisi olla liiketoiminta jolla itä-suomen työllisyys saadaan kasvuun?

    käpysonni käpysonni

    Mikä on datakeskusten ansaintalogiikka? Siis mitä datakeskus oikeasti myy, että kannattaa sellaisia rakentaa pitkin poikin Suomenmaata?

    Metsäteollisuuden ansaintalogiikan ymmärrän, se jalostaa ostamastaan puusta erilaisia tuotteita, joita myydään maailmalle, mutta siis miten ja mistä datakeskus saa rahansa, tietääks kukaan?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Kerropa nostokoukku mikä voisi olla liiketoiminta jolla itä-suomen työllisyys saadaan kasvuun?

    Kerron Nostiksen puolesta. Suomen pitää erota eurosta ja myöhemmin myös EU:sta. Aloittaa venäjän kauppa. Se on ainoa tie!

    mehtäukko

    Jatkoa, miten saadaan Suomen talous kasvuun:

    Teollisuusliitto levittää väärää tietoa lakoista.

    Työpaikkatiedotteessa ja liiton verkkosivuilla kerrotaan, että ”lakko koskee kaikkia töitä katsomatta työntekijän tehtävää tai sitä, onko henkilö Teollisuusliiton jäsen vai ei.”
    – Tämä on vanha kysymys, joka tulee useasti esille. Eihän se (Teollisuusliitto) voi töitä luetella. Ei missään ole annettu järjestölle oikeutusta ulottaa oman ilmoituksen vaikutus järjestäytymättömiin, kertoo Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen IL:lle.

    Perko

    Datakeskukset ova bittimurskaimia tai  ”vaiheompelimoita” , sähköllä käyviä laskukoneita joista ei tule juurikaan uutta tietoa  tai innovaatiota.  Niistä ei valmistu uutta auringonalle  kun louhitaan kryptovaluuttoja.  Hyvinkin  häviävät pois 15 vuoden kuluttua kun tehokkaammat prosessorit korvaa sähkön hukkaajat.

    Tulevaisuuteen on haettava  näkemys  Jules Vernen  tapaan   ja kohdista osaamine siihen maalimaan ihan tällä  telluksella.   Tekoälyllä on  suuri vaikutus  muutokseen ajopuuna , se pystyy  käsittelemään monia skenaarioita samanaikaisesti   joista  yritykset voisi  hallinnon kanssa  hakea ratkaisuja  päätöksille.   Paneeleissa  keskustelevat  primadonnat eivät näe tulevaa kuukautta pidemmälle  ja  heikosti tietävät  menneenkään.

    Tolopainen Tolopainen

    Tsemppiä pojille lakkoon, valtio tarvitsee lisää verotuloja.

    käpysonni käpysonni

    Kannattaisi mitä pikimmiten erota tästä uppoavasta laivasta nimeltä EU. Se oli aikanaan ehkä ihan hyväkin juttu, mutta ei ole enää. EU sääntelee, kieltää, rankaisee, kyttää, byrokratisoi kaiken, mutta todellista edistystä se ei pysty saamaan aikaan, samalla kun muu maailma menee eteenpäin kovaa vauhtia.

    Kannattaa lukea tämä ketju:

    https://x.com/itsolelehmann/status/1881691960098082864?t=uMLIos3IlDBn3e9d31mUAw&s=19

     

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    EU sääntelee, kieltää, rankaisee, kyttää, byrokratisoi kaiken,

    EU:sta on tullut natsien 4. valtakunta, niin kuin Kalle on varoitellut vuosikausia.

    Nostokoukku

    En tiedä millä Itä-Suomi työllistetään ja miten. Mutta ainakaan datakeskuksen eivät ole ratkaisu ongelmaan.

    Rukopiikki

    Ongelma on se että on valtava joukko ihmisiä joiden tehtävänä on laatia koko ajan uusia direktiivejä ja asetuksia. Joita valvomaan ja lupa jne menettelyihin tarvitaan koko ajan enemmän ihmisiä. Tällainen homma tyrehdyttää lopulta kaiken toiminnan. Lähes kaikesta tulee kiellettyä ja mitään ei voi tehdä jos ei ole juuri siihen hommaan pätevyyttä ja kymmentä eri korttia taskussa. Lisäksi lupia vaaditaan sieltä ja täältä ja niiden saaminen kestää ja kestää ja lopulta valittavat vielä Euroopan tuomioistuimiin.  Ja jos jotain uskallat tehdä niin teet kuitenkin jotain luvatonta ja direktiivien vastaista ja huonosti käy. Tähän sokerina päälle suomen virkaintoinen virkamieskunta joka tekee itsensä tärkeäksi. Keksitään sitten vielä tiukempia sääntöjä ja tulkintoja direktiiveistä mitä muualla.

    EU:sta ei tullut aluksikaan sellaista jota luvattiin kansalaisten äänten saamiseksi. Ei tullut viini ruokakauppoihin, ei lähteny autoverot ja ei halpunut ruoka.

     

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 345)