Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 359)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Nämä datakeskukset edustaa siirtomaataloutta, joista tulee vain kalliit investoinnit sähköinfraan. Pitää keskittyä tekemään rahaa nolla investoinneilla ja hyödyntää korkea koulutusta. Paljon henkistäpääomaa ja vähän rautaa.

    Nostokoukku

    Datakeskus ei vain tuota mitään arvokasta. Mitä sillä datalla tai mitä siitä tehdään? Eilen A-studiossa professori Lund päivitteli tätä. Hänen mukaansa datakeskuksen ”tuotteen” jalostamiseksi tarvittaisiin innovaatisia toimia. Pelkkä data on bulkkituote.

    Kurki Kurki

    Katsotaan juhannuksena lakkokevään jälkeen ennusteet, voi olla melkoinen ero näihin nyt tuleviin talouskasvu ennusteisiin..

    Kilpailukyvyn korjaamiseksi sisäisellä devalvaatiolla olisi nyt ollut hyvä mahdollisuus. Saksassa tehtiin palkkasopimukset 7% tasolla 2-vuodeski.

    Jos nyt Suomessa palkat pidettäisiin ennallaan, kuten Sipilän KIKYssä sovittiin, se olisi 7 % devalvaatio Saksaan nähden.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Datakeskus tuo työpaikkoja, kiinteistöveroja ja ehkä yhteisöverojakin (?) haja-asutusalueiden kuntiin. Mitä datalla tehdään, sehän on nykyajan öljy: fossiilitaloudesta on siirrytty datatalouteen.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomeen pitäisi muka rakentaa maisemat täyteen tuulimyllyjä ja siirtolinjoja datakeskuksia varten. Rakentakoot ydinvoimalan ja datakeskukset viereen.

    Nostokoukku

    Verot ymmärrän, mutta työpaikkoja ei juuri tule. Rakennusvaiheessa ulkomainen halpatyövoima rakentaa. Mitä noista keskuksista uutiskuvia on näkynyt, ei kovin monta työntekijää ole servereiden vilkkuvaloja tuijottamassa näkynyt. Eiköhän keskusten ohjaus tehdä ulkomailta. Mistä saa tankata dataa vanhan dieselin tankkiin? Paljonko maksaa talven ”dataklapit” omakotitaloon? Vertaus öljyyn on vähintäänkin ontuva.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ole oma keksintöni että viime vuosisadan talouskasvua vauhditti fossiilitalous ja nyt tietotalous. Ainakin Kajaanissa ollaan tyytyväisiä dataklusterista.

    http://www.kajaani.fi/tiedotteet/kajaaniin-kansainvalinen-uusi-datakeskustoimija-borealis-data-centerin-ja-herman-itn-liiketoimintakauppa-vahvistaa-kajaanin-datakeskusekosysteemia/

    Metsuri motokuski

    Mitä pahaa niissä datakeskuksissa on ? He tulevat halvan sähkön perässä. Sehän hyödyttää myös meitä kuluttajia. Jos datakeskus tuo muutaman kymmenen työpaikkaa itä suomeen niin voi kysyä: mikä tuotanto sinne yleensäkin siirtyy tänä päivänä. Itä suomi kuolee metsäteollisuuden myötä kuitenkin. Itä suomen metsäteollisuus on ylisuurta nyt kun se on rakennettu pitkälti venäjän puun varaan. Tähän kun lisätään nämä hiilinielu kysymykset ja tulevat hakkuurajoitteet niin datakeskus voi olla hyväkin idea.

    Nostokoukku

    Datakeskus on tiedon Temu. Ei tuota mitään kestävää ja tarpeellista. Pelkkää turhaa roinaa. Paljonko kiinalaiset maksaa pelkkänä datana ( oletusarvona) toimitetusta sellutonnista? Datakeskuksia on hehkutettu valtakunna pelastajina uutisia myöten. Muutama työpaikka Itä-Suomessa ei pelasta valtakuntaa, ei mitään merkitystä kokonaisuudessa.

    MaalaisSeppo

    Parempi datakeskus kuin ei mitään. Navettoihin niitä ei sentään pykätä. Tyhjentyneet paperitehtaat hyviä paikkoja, kun sähkönsyöttökin on valmiina.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 359)