Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 286)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    ”Alkaako metsälehden keskustelupalstan valistus vaikuttaa?”

    Juu, niin se kai on. Mitä tahansa järjetöntä paskaa voi suoltaa vaikka kymmeniä tuhansia viestejä! Jos on sitä kuuluisaa ”käytännön kokemusta”.

    Hanna

    narisija

    Itämerellä ajettava vähärikkisellä poltto-aineella, Niinistön tavoitteista en tiedä. Nykyisin taitaa olla voimassa kautta maailman, Itämerellä oli voimassa jo vuosia ennen kuin muilla alueilla. Toinen vaihtoehto oli rikkipesuri, joita tietääkseni ainakin Wärtsilä valmisti.

     

    Husq165R

    Miksei sitä rikkiä lisätä polttoaineisiin kun vihreät ei ole hallituksessa. Ja puretaan ne pesurit. Rikin lisääminen pelastaisi Suomen talouden.

    Scientist Scientist

    Suomen kannattaisi satsata enemmän lääke ja kemian teollisuuteen. Tanskassa Novo Nordiskin merkitys on yhtä suuri kuin Suomessa Nokian 2000 luvulla. Myös Ruotsissa lääketeollisuus on vahva. Pentti Kouri aikanaan ehdotti että Suomen pitäisi satsata eläinlääkkeiden kehittämiseen. Niissä hyväksymisprotokollat eivät ole niin vaikeita. Lääkkeissä myöskään Suomen syrjäinen sijainti ei ole ongelma.

    Rikkiaerosolit muuten viilentävät muuten ilmastoa. Eli kun happamoitumista torjutaan vaikutetaan myös ilmastoa lämmittävästi.

    Apli

    Petteri Orpo | Ykkösaamu | Yle Areena

    Pääministeri juuri kertoo miten Suomen talous saadaan 20v jälkeen kasvuun..

     

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Teollisuusliitto aikoo nostaa Suomen nousuun 10 prosentin palkankorotuksella.

    Rahaa pitäisi nyhtää yksityiseltä sektorilta julkisen elättämiseen. Näin se menee. Työntekijöiden ostovoima on huonontunut jo vuodesta 2007. Jotain tarttis tehdä…

    Kurki Kurki

    Linkki: https://stat.fi/til/ehi/2021/03/ehi_2021_03_2021-12-09_tie_001_fi.html

    Oli Venäjän hybridivaikuttamisen töydellinen ajoitus, että turpeenkäyttö Suomessa oli lähes loppunut vihervasemmiston (Kiljunen ja Brax) vastustuksen vuoksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja fossiiliset raketoi. Suomella olisi ollut oma halpa energia turve fossiilisten (öljyn,maakaasun ja kivihiilen) moninkertaisen hinnan nousun korvaajana. Vaikka jyrsinturpeen hinta olisi noussut muun energian mukana, niin kauppatase oli vain vahvistunut, kun ei olisi tarvinnut ostaa kallista energiaa ulkomailta.

    Norja saa kyllä tuottaa fossiilisia, joilla on rikastunut niin, että öljyrahaston koko on 1500 miljardia eli 5-kertainen kuin Suomen BKT 300 miljardia ja tuotto 125 miljardia eli enemmän kuin kaikki Suomen valtion ja kuntien menot.

    Suomen uusiutuvat turvevarat ovat vielä suuremmat kuin Norjan fossiiliset.

    Suomella oli jo valmiina monenlaisia suunnitelmia turpeen käytölle kuten tuottaa turvedieseliä liikennepolttoaineeksi, mutta kaikki hankkeet estettiin Venäjän Kimmo Kiljusen taustatyöllä vuonna 2000.

    On Suomi köyhä ja siksi jää, kun meillä oli vihervasemmiston Kiljunen ja Brax.

    Miten tuo turpeen vastustus vuonna 2000 selittyyy, kun silloin CO2 ei EU:ssa ollut missään roolissa vielä. EU oli myönteinen Suomen kaikenlaiselle turpeen käytölle.

    Epäilyttää myös se, että Michael Mann kävi Venäjällä 1990-luvun lopulla katselemassa sopivia puita lätkämailaa varten venäläisten tutkijoiden kanssa, jotka sitten todistivat Keskiajan lämpökaudella olleenkin kylmän kauden.

     

     

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Vasemmisto ja kokoomus on tehnyt valtavasti haittaa suomen taloudelle kieltämällä turpeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko turvediesel hinnaltaan kilpailukykyistä? Tuotanto voisi olla järkevää, jos turpeen käytön päästöt saisi käyttäjämaan kontolle kuten fossiilienergioissa muutenkin on tilastointi. Jos taas turpeennoston aiheuttama hiilihävikki tulisi päästötilastossa maankäytön kontolle, silloin nosto ei varmaan olisi järkevää.

    Tolopainen Tolopainen

    Olisko turpeenpoltosta jotain taloudellista hyötyä, poltto ei ole kielletty. Kiljunen ollut joskus isänmaan asialla, vähentämässä energiariippuvuutta turpeesta ja Putlerista.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 286)