Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 4 vastausta, 231 - 234 (kaikkiaan 234)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    MJO: ”Pitäähän niistä edelleen tehdä ilmoituslupa. Silloinkin pitää noudattaa rakennus- ja kaavamääräyksiä. Ei ennenkään ole saanut rakentaa alle 10m2 varastoa rajalle, vaikkei rakennuslupaa ole tarvittu.”

    Eihän kysymys olekaan siitä, etteikö nämä asiat olisi edelleen voimassa, vaan siitä, ettei rakennusvalvonnalla ole enää keinoja puuttua sellaiseen rakentamiseen, mikä ei täytä ym. ehtoja. Jos joku rakentaa tai tuo alle 30 m2 rakennuksen liian lähelle naapurin rajaa, asia on vietävä käräjäoikeuteen, mikäli neuvottelut naapurin kanssa eivät tuota tulosta. Kunnan rakennusvalvonta voi asiassa vain antaa lausunnon käräjäoikeudelle, ei muuta. Tätä voi hieman verrata nykyiseen käytäntöön yksityisteillä. Kunnissa ei ole enää tielautakuntia, joten riita-asiat on vietävä käräjäoikeuteen, jos neuvottelut eivät tuota tulosta.

    MJO

    Eihän kysymys olekaan siitä, etteikö nämä asiat olisi edelleen voimassa, vaan siitä, ettei rakennusvalvonnalla ole enää keinoja puuttua sellaiseen rakentamiseen, mikä ei täytä ym. ehtoja. Jos joku rakentaa tai tuo alle 30 m2 rakennuksen liian lähelle naapurin rajaa, asia on vietävä käräjäoikeuteen, mikäli neuvottelut naapurin kanssa eivät tuota tulosta.

    Niinhän se on ennenkin tehty. Ei kunta/kaupunki ole tullut purkamaan laitonta rakennusta. Ainakin täällä kunta on purattanut ilman lupaa rakennetun koiranhäkin, kun siitä ei oltu tehty toimenpideilmoitusta/ lupaa. Ei se mitään rakennuslupaa tarvitse. En tiedä, jos omistaja olisi kieltäytynyt purkamasta, miten asia olisi edennyt.

    Visakallo Visakallo

    Aika näyttää, minkälaiseksi homma jatkossa muotoutuu. Siteerasin asiassa vain naapurikaupungin johtavan rakennustarkastajan lehdessä esille tuomia näkemyksiä. Hän moitti, että Eduskunta nuiji rakennuslain muutoksen joulun alla lukkoon liian kovalla kiireellä.

    Nostokoukku

    Tämä lakimuutos oli jo edellisen hallituksen pöydällä, lähes tällaisenaan. Jätettiin kuitenkin vaalien lähestyessä seuraavan Eduskunnan hyväksyttäväksi. Ei tätä hirveällä kiireellä ole tehty. Pienten kuntien rakennustarkastajat ovat tietenkin närkästyneet. Eihän pienissä kunnissa rakenneta enää mitään suurempaa, vain näitä tötteröitä. Valta rakentajien nöyryyttämiseen meni lakimuutoksen myötä. Muistan, kun siskoni halusi rakentaa kesämökilleen pienen ”paviljongin”. Rakolattia, ei mitään tulisijaa, kolme lasiseinää, tilaa sen verran, että sopi pieni kahvipöytä ja pari tuolia. Koko muutama neliö. Ei kovin lähelle rantaa. Tarkoituksena ihailla iltakahvilla maisemaa hyttysiltä vähän suojassa. Toimittajalta asialliset piirustukset liitteeksi. Kunnan rakennustarkastaja vaati rakennusilmoituksen lisäksi kolme erillistä selvitystä. Nöyryyttämistä, ei mitään muuta. Onneksi moinen loppui.

Esillä 4 vastausta, 231 - 234 (kaikkiaan 234)