Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 233)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Scientist Scientist

    Ruotsissa ja Norjassa on kolme erillistä sähkön hinta-aluetta. Pohjoisessa aina halvempi. Tämä ei taida sopia Stadighille. Jos pohjois-Suomessa olisi halvempi sähkö, energiaintensiivisempi teollisuus menisi sinne vielä nykyistä enemmän. Ei Lapissa ole nytkään lama.

    Leenalle, kyllä ne suurimmat talousmokat on tehty nimenomaan koulutettujen ihmisten toimesta.  Kuten ilman osto Saksasta ja Fortumin seikkailut siellä myöhemmin.

     

     

    Rukopiikki

    Ei suomen erämaisia metsäalueita kannata uhrata halvan bulkkisähkön tuotantoon. Suomen harmi että maa on näin tasainen. Täälläkun sataa kuitenkin paljon.

    Kalle Kehveli

    Kyllä Leenat ja Hannat ovat vain rasite suomalaiselle yhteiskunnalle.

    Kurki Kurki

    Ennallitaminen voidaan keskittää Natura-alueisiin, joita on 5,1 milj.ha.

    Suot, jotka eivät kasva metsää pitää ennallistaa ja käyttää polttoon.

    Esimerkiksi suot korkeammalla kuten vedenjakajilla, jotka ovat olleet matalia lampia, nostetaan niiden turve kuivumaan sellaisella kaivurin kauhalla, joka ruopaisee suon pohjaa myoten ja puristelee vedet pois kauhassa turpeesta kuution muotoon ja jätetään suon pinnalle kuivumaan kesäksi.

    Mitään vesipäästöjä ei tule, kun ei ole ojiakaan mihinkään suuntaaan.

    Kurki Kurki

    Ei sanaakaan ahneista ahtaajista eikä sellunkeittäjien palkoista.

    Tällä vuosikymmenella ay-liike on lakkoillut miljardien tappiot metsäteollisuudelle. Vuosi sitten poliittisella lakolla Metsä-groupille 60..70 miljoonan tappiot.

    Tallaisia ylimääräisiä kustannuksiahan kilpailijoilla ei ole.

    MJO

    Alle 30 neliön rakennusten rakentaminen piristää nyt ainakin hieman puolikuollutta rakennusalaa, ja se saattaa jatkossa työllistää myös oikeuslaitosta ja lakimiehiä.

    Pitäähän niistä edelleen tehdä ilmoituslupa. Silloinkin pitää noudattaa rakennus- ja kaavamääräyksiä. Ei ennenkään ole saanut rakentaa alle 10m2 varastoa rajalle, vaikkei rakennuslupaa ole tarvittu.

    Rukopiikki

    Erittäin kannattava bisnesidea alan ihmisille: Lakiasiaintoimisto joka erikoistunut naapurusten rakennusriitoihin.

    MJO

    Tarviiko tuohon erikoistua, vaikka noita hoitaisi? Ihan vasemmankäden peruskauraa. Lisäksi kaksi tyhmää ja persaukista tappelee, niin ei se ole kultakaivos. Lakipuolella on oikeita ja rahakkaita hommia.

    Rukopiikki

    Spesialisti on spesialisti joka hommassa. Ainaski homejutut on ollu kovin kannattavia. En usko että asiakaskunta on sen köyhempää.

    Nostokoukku

    Palataan otsikkoon. Miksi venäläistä öljyä ei voi jalostaa Porvoon jalostamolla? Kierrätetään Euroopan markkinoille Intian kautta venäläisten omistamalta jalostamolta. Eurooppa lisännyt venäläisestä öljystä tehtyjen tuotteiden ostoja 20:llä prosentilla. Eilen asiantuntija moitti A-studiossa eurooppalaisia kaksinaismoraalista ja itsensä pettämisestä. Sama asia nesteytetyn maakaasun ostojen kanssa. Eilen eräs rouva selitteli tv:ssä, että nesteytetty venäläinen maakaasu ei ole yhtä paha kuin venäläinen putkikaasu. Miksiköhän? Ukraina varmaan joutuu vielä eurooppalaisten mustalle listalle, kun lopetti venäläisen putkikaasun välittämisen. Joku rangaistus siitä on vielä seurauksena.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 233)