Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 225)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Perko

    ”Tulevaisuudessa uskon ihmisiä asuvan entistä vähemmän syrjäseuduilla.”   Niimpä!

    Nykyisissä  hyvinvointialueissa  suuriosa on  asukkaista asuu 100 -200 km  palvelun  keskustasta.   Toisaalta  tarve  olla keskellä ydintä on harvoin tarpeellista kun on kommunikointi  muuttunut kirjeen vaihdosta  paljon nopeampaan  kaikkien tavoitettavaan  puhelin ja tekstari viestintään,  myös  112  toimii koko maassa.   Tuottavaa liiketoimintaa  voi harjoittaa katuvaloitta  kaikkialle  täysin  metsästä tiettömän taipaleen  takaa.    Mikä  on syrjäseutua kun  CNN  uutiset tulee,   pörssikauppaa voi käydä  100 km lähi kirkolta  ja  pitää toimistoa vaikka turvekammissa.

    PS:   Turku  on poikkeus  se roikkuu junayhteydestä  ja  vartin  aika viivettä eivät osaa  korvata  langattomilla  viestimillä Turussa.

    puutuomas puutuomas

    MJO tutkippa vaikkapa Kittilän ja Inarin väestön kehitystä. Minusta taas tuntuu että mitä syrjemmässä, sen parempi.

    Visakallo Visakallo

    Tulee monesti moitittua valtion touhuja, mutta on kyllä joskus annettava tunnustustakin silloin kun siihen on aihetta. Olen sukupolvenvaihdosasioissa joutunut pariin otteeseen asioimaan ihan paikanpäällä Digi- ja väestövirastossa sekä Maanmittaustoimistolla. Näyttäisi siltä, että rutiiniasioiden hoidon sähköistyttyä, henkilökohtaiseen asiakaspalveluun on nyt panostettu. Muistuu ihan mieleen ajat, kun autokatsastus muuttui hyvin kankeasta virastosta aidoksi asiakaspalveluksi!

    mehtäukko

    ”…Paperitehtaat valittaa suomen korkeita kuitupuun hintoja monta aikoo lyödä lapun luukulle. Täällä päin näkyy paljon harvennuksia menevän energia läjiin…”

    Eikös tämä ole sitä markkina-ehtoista toimintaa, jolle ei mahdeta yhtään mitään edes lain voimalla. Se että kantohinnat on viime ajat olleet sitä edeltävän hyvin pitkän ajan jälkeen hyvät, ei ole joillain muilla osapuolilla ollut ollenkaan linjassa tähän.

    Onko tästä edelleen epäselvyyttä?

    ihmettelijä

    Jotta olisi kasvua pitää rakentaa. Rakentaminen on talouden selkäranka. Ilman sitä ei ole kasvua. Suomessa ei rakenneta. Toinen on vienti. Siihenkin tarvitaan rakentamista niissä maissa mihin viedään. Sitäkään ei ole. Onni on metsänomistajien kannalta että Venäjä on suljettu pois markkinoilta. Pitää puun hinnan hyvänä, muuten olisi hinnat romahtanut.

    Tolopainen

    Sokea Reettakin näkee kehityksen, Euroopassa on vielä kymmeniä paperikonetta liikaa. Kokoajan pyritään eroon haitallisesta ja turhasta painopaperista. Sellutehtaita rakennetaan tropiikkiin nopeammin kuin sellumarkkina kasvaa, kyllä se on pois jostain.

    Mikään ei muuta tosiasiaa, Suomi voi rauhassa keskittyä viherpiiperrykseen, jos niin haluaa kukaan ei ole siitä pahoillaan eikä tule täältä mitään tuotteita kyselemään.

    Apli

    Mites matkailu suomeen? Saatasko siitä uusi Nokia?

    Tolopainen

    Tiedä tuota, Kanarialla käy 18milj turistia vuodessa, ei se kovin vauraalta näytä paikallisten ihmisten tasolta katsottuna.

    mehtäukko

    Mökkimatkailu vetänee minkä pystyy. Turistitkin hakevat rauhoittumista oleskeluun pulkkamäkien jälkeen.

    Kalle Kehveli

    Tiedä tuota, Kanarialla käy 18milj turistia vuodessa, ei se kovin vauraalta näytä paikallisten ihmisten tasolta katsottuna.

    Kanaria on tyypillinen esimerkki, miten turismista raha valuu ulkomaille ja paikalliset elää köyhyydessä. Näin on käymässä myös suomelle vihreässä vouhotuksessa. Raha ja hyöty menee ulkomaille ja haitat jää tänne.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 225)