Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 211)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Ola_Pallonivel

    Hallituksen tehtävä on hoitaa ensisijaisesti valtion budjetti. Kun ei rahat riitä, leikataan kuluja. Mutta kun ollaan metsäaiheessa, niin sekin pitää huomioida. Puut jää talvella metsään, jos ei teitä hoideta. Jos on puoli suomea ilman asutusta, ei saa työntekijöitä metsään. Harva lähtee asuntovaunuun asumaan puoleksi vuodeksi.

    Mutta ilman metsäteollisuutta voitaisiin yksityiset tiet jättää ilman tukia.

    Jokainen asuu semmoisessa asunnossa, johon on varaa. Asumistuki pois. Samoin höpö tuet pois raviradoilta, laivayhtiöiltä, biodiisseliltä yms.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kai kuntaliitoksia mikään estä, jos kunnan asukkaat niihin haluavat ryhtyä? Ehkä valtion avustuspolitiikan pitäisi kannustaa liitoksiin. Onhan muutaman tuhannen asukkaan kunta aika hassu ajatus, kun täällä moninkertainen ihmismäärä on yhdessä Espoon lähiössä.

    Isoja siirtolinjoja tarvittaisiin kai joka tapauksessa verkon toiminnan varmistamiseksi (mm. siirto Ruotsista ja Norjasta), vaikka itse voimalat rakennettaisiin lähemmäs käyttäjiä. Täällä voitaisiin ihan hyvin rakentaa tuulivoimaa joutomaille, mutta etelän pellot taitavat olla täyskäytössä eli niitä ei hyvin paljon ole ja asutuksen suojaetäisyydet estävät loput rakentamiset. Eli pitäisi tyhjentää harvaan asuttua maaseutua vielä lisää ennen kuin sinne mahtuisi tuulivoimaa. Aurinkovoimaloiden sijoittelu on helpompaa, siinä voidaan hyödyntää olemassaolevaa rakennuskantaa.

    Visakallo Visakallo

    konstapylkkerö2: ”Pohjoisempien alueiden tuulimyllyjen tarvitsemat siirtolinjat on kyllä rahoitettu niiden alueiden korkeilla siirtomaksuilla. Korkeimmat siirtomaksut on siellä.

    Ei se välttämättä aina noinkaan mene. Maksan kotipaikkani osalta Suomen kalleimpia siirtomaksuja, vaikka ko. yhtiön omalla alueella ei ole yhtään tuulimyllyä.

    Ola_Pallonivel

    Jotta saataisiin talouteen kasvua, työnteon sivukuluja pitäisi alentaa. Teettäisin kyllä muilla enemmän töitä, jos ei olisi niin ”kallista”. Esim. LVI ja sähkötöitä. Maton pesuhan on jo nyt halpaa teettää pesulassa.

    konstapylkkerö2

    Eihän ne siirtomaksut sinua kait koske, kun maksat kaikki jollain osingoilla. Eikös se niin ollut.

    Ja täällä ainakin siirtomaksut nousi huomattavasti, kun alueelle tuli tuulivoimayrityksiä.

    Visakallo Visakallo

    Korkeat maksut koskevat kyllä aina, vaikka ne osingoilla maksaisikin. Voisihan niillä rahoilla jotain muutakin tehdä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kotitalousvähennystä ei taida saada jos ei ole lainkaan ansiotuloja, mikä rajaa eläke- tai pääomatuloilla elävät pois vähennyksen piiristä. Jos tämä rajaus poistuisi, tulisi työn teettäjiä lisää?

    konstapylkkerö2

    Saa kotitalousvähennyksen myös pääomatuloista tehtäväksi vähennykseksi. Miksi ei saisi ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Kalle Kehveli

    Kaiken taloudellisen aktiviteetin tappaa kallis liikkuminen. Polttoaine-ja autoverot ja yleensäkin liikenteeseen liittyvät verot tulisi poistaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 211)