Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 211)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Nostokoukku

    Tuota juuri tarkoitin, mehtäukko. Miksi siis palkkaero?

    Ja taas unohdin. Sehän se on se helkkarinmoinen vastuu, josta on maksettava. Tämä vastuu korkeammissa viroissa näkyi mm. Hukkajoen raakkutapauksessa. Paremmin palkatut ottivat vastuuta laittamalla kasan pohjimmaisen maksamaan kaiken.

    pihkatappi pihkatappi

    Metsäteollisuus yritti aikaansaada talouskasvua sopimalla halvat kotimaan puun hinnat kartellilla ja ostamalla voittovaroilla vanhoja paperitehtaita muilta mailta. Siinä lipsahti miljardit taas Suomen talouden ulkopuolelle. Nyt puusta maksetaan kohtuullisesti ja metsänomistajalla on mahdollisuus toimia fiksummin kuin teollisuus. Sijoittaa puukaupan tulot, maksaa verot vielä sijoitustuotoistakin ja kuluttaa sijoitustuotot kotimaassa. Tiedän ihmisiä, jotka jopa kertovat elää kituuttelevansa kotimaassa, jotta pääsevät törsäämään ulkomaan matkalle. Tai sitten myydään tavaraa tai palvelua välillä jopa ilman kuittia ja talveksi lämpimään maahan lomailemaan. Ihmisistä se lähtee, otetaanko vastuu omista tekemisistä, terveydestäänkin jokainen vastaa valinnoillaan ja järkevä on valita temun krääsän ja ulkomaan hupailun sijaan Suomalainen tavara tai palvelu kuitin kanssa. Ehkä se löyhä moraali on laskeutunut herrojen oman navan tutkailusta tänne ruohonjuuri tasollekin, mutta aina voi ryhdistäytyä.

    mehtäukko

    ”…Miksi siis palkkaero?..” Kyllä se on jäänne jostain kumman käytännöstä, joka ei ole tätä päivää.

    Jovain

    Eiköhän maaseutu ole syytä pitää voimavarana. Jostain kumman syystä maaseudun asemaa ollaan rajoittamassa. On kaukaa haettu ajatus, maaseutu kustannuksia tuottavana ja asuttuna pitämiselle. Kovin huonoon kuntoon yhteiskunta on mennyt, jos ei pysty maaseudustaan huolehtimaan. Nähdään kulutusatomaattina ja toisaalta yhteiskunnan pelastajana (vanha vertaus talonpoika päivässä). Mieluummin voimavarana kuin vaihtoehtona. Nykyisessä kriisissä paljon on laskettu etäyhteyksien varaan – Sotessa, niin myös työelämässä. Tulevat sukupolvet tämän tiedostavat ja ovat sinut sen kanssa. On parasta tuottavuutta ja valmiutta kustannusten jakamiselle. Tuskin kannattaa haaveilla ”ilmaisesta” terveyden huollosta ja ”ylläpidosta”, jos on ylivoimaista nykyisillä voimavaroilla. Antaa se kuitenkin tilaa toimia paremmin ja välttyä haitoilta, mitä sitten ovatkin?

    Nostokoukku

    Kannattaako se maaseutu laittaa nyt suuren hyvinvoinnin aikana ”lahtipenkkiin”? Muutamia kysymyksiä. Joka ei tunne historiaansa, ei tunne itseään. Mistähän löytyi sotaan ne sitkeimmät metsissä pärjäävät sissit? Mistä löytyi hevoset sotaan? Mistä kansanhuolto pakkolunasti elintarvikkeita kaupunkeihin? Mistä ja kuka teki lukuisat halkomotit, joilla kaupungit lämmitettiin? Mihinkä evakot asutettiin? Mistä osoitettiin hengissä säilyneille sotilaille asutustilat? Mistä Suomen talouden tukijalaksi, ainakin aikoinaan, mainittu metsäteollisuus hankki ja hankkii edelleen raaka-aineensa ja kuka ne teki ja tekee? Mistä tulee kaupunkeihinkin elintarviketeollisuuden tuottamien laadukkaiden tuotteiden raaka-aineet? Missä valjastettiin joet  ja tehtiin teko-altaat valtakunnan energitarpeen tyydyttämiseen? Mistä kaikilla kaupunkilaisilla on haaveena saada loma-asunto? Mihinkä ollaan rakentamassa nykyisiä myrkynvihreän siirtymän tuotantoalueita vaikka käyttäjiä on siellä vähän? No mikään näistä ei osu ainakaan Katajanokalle, vaikka siellä niin nenä pystyssä kuljestäänkin ja ollaan niin suurkaupunkilaista ja lande on vain rasite.

    narisija

    Sattui silmään lista 20:tä maailman tehokkaimmaista konttisatamasta, lähes kaikki Aasiassa, Afrikasta muutamia, Venäjä, Eurooppa eikä PohjoisAmerikkaan yltänyt listalle. Mitä tuo kertonee työn tuottavuudesta länsimaissa?

    MJO

    Mistähän löytyi sotaan ne sitkeimmät metsissä pärjäävät sissit? Mistä löytyi hevoset sotaan? Mistä kansanhuolto pakkolunasti elintarvikkeita kaupunkeihin? Mistä ja kuka teki lukuisat halkomotit, joilla kaupungit lämmitettiin?

    Silloin oli silloin ja nyt on nyt. Maaseudulla asui väkeäkin moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Tule edes tälle vuosituhannelle. Aika monen kaupungissa asuvan vanhemmat ja vielä useamman isovanhemmat asuivat maalla siihen aikaan.

    arto arto

    Paperitehtaat valittaa suomen korkeita kuitupuun hintoja monta aikoo lyödä lapun luukulle. Täällä päin näkyy paljon harvennuksia menevän energia läjiin. Yhdellä työmaan vieressä tekivät 15ha kuusikkoa ensiharvennuksena suoraan energia läjään oksineen päivineen.

    risuparta

    Voisitko mjo selventää: onko Suomen maaseutu mielestäsi voimavara vai rasite?

    MJO

    Ei oikeastaan kumpaakaan. En ala erotteleen onko Helsinki tai joku muu kaupunki tai maaseutu voimavara tai rasite. Esim. Omaa maataloutta on hyvä olla ja jonkinlainen omavaraisuus, muttei se ole mikään uusi Nokia.Samaten metsäteollisuuden uskon pikemminkin vähenevän kuin lisäätyvän. Tulevaisuudessa uskon ihmisiä asuvan entistä vähemmän syrjäseuduilla.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 211)