Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 211)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    Heikosti on Suomella mennyt jo yli 15 v. Olikohan jo aika tunnustaa tosiasiat.

    Osaamisella pärjättiin Nokian vedolla aikoinaan, mikä nosti kustannustasomme muillakin aloilla ylös. Nokian veto romahti, mutta kustannustaso ja Pohjoismainen haavekuva ja sen kallis ylläpito raskaine organisaatioineen jäi.

    Olemme pieni yhteiskunta, jonka osaaminen ei näytä riittävän kansainvälisille markkinoille. Ainoa konsti on kilpailla hinnalla. Pienen kansakunnan tuotteet kyllä sopivat markkinoille, jos hinta on kohdillaan. Tämä tietysti edellyttää kustannusjahtia kaikilla aloilla. 10 % palkankorotuksiin ei ole varaa. Jo nykyisen elintasomme ylläpito on kyseenalaista. Julkisen sektorin palkat on jäädytettävä nykytasolle ja vain välttämättömiä toimintoja on ylläpidettävä.

    Halpa ja yhä halpeneva sähkömme on uusi luonnonvaramme, jonka hyödyntämiseen Suomessa on panostettava pitkäjännitteisesti. Siinä on pidemmällä tähtäimellä mahdollisuus uuteen nousuun. Vertaisin sähköä puun käyttöön. Puuta vietiin aikoinaan raakapuuna ja tervana. Sittemmin sahatavarana. Nyt enenemässä määrin kartonkina ja ehkä selluna. Kannattaisi myös pohtia, onko järkevää viedä puuta sahatavarana vai mieluummin kemiallisen puunjalostuksen jatkotuotteina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos omilla aivoilla ei pärjätä, kannattaa tuoda osaajia ulkomailta ja luoda myös heidän perheilleen hyvät oltavat täällä että pysyisivät. Sekä omille että tuontiosaajille tulee maksaa hyvä palkka eikä verottaa liikaa. Lienee kohtuullista että hyvästäkin palkasta jäisi ainakin puolet käteen.

    Scientist Scientist

    Lapissahan menee nyt melko hyvin turismin ansiosta. Melkoinen työvoimapula. Ongelma Suomessa on se että on rakennettu hyvinvointivaltio Nokian menestysvuosien tasolle. Ei kellään ole mitään yksittäistä ratkaisu talouteen. Ei Stadighillä eikä muilla. Elintasoa alennettava vaikka se vaikeaa on. Nyt pakotteet ja sotiminen ovat alentaneet koko Euroopan elintasoa ehkä Tanskaa likuunottamatta. Siellä Novo Nordisk on ollut sikäläinen Nokia. Pörssiarvo ollut 600 mrd euroa. Mutta patentit menevät sielläkin umpeen.

     

    Nostokoukku

    Mehtäukko on oikeassa koulutettavien määrästä, etenkin tohtoriksi koulutettavien. Olin 15 vuotiaasta asti kesät metsätöissä, pylvään parkkuusta pystymitalle ja taimikoiden reppuruiskulla myrkyttämiseen. Alan kokemuksen perusteella pääsin yo-kirjoitusten jälkeen syksyllä työkokemuspohjaiselle vuoden metsurikurssille. Sen jälkeen niin ikään viimeiselle työkokemuspohjaiselle metsätyönjohtajan koulutukseen. Kaiken metsäalalla tarvittavan opin noissa koulutuksissa. Myöhemmin suoritetulla Mti amk koulutuksella ei tullut mitään uutta ja tarvittavaa. Olin metsäalalla vähän yli 40 vuotta erilaisissa tehtävissä.

    Perko

    Suomessa työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) rooli on perinteisesti ollut työllisyyden edistäminen  työttömille,   elinkeinopolitiikan ”tukeminen” ja mv:n valvonta. ELY:n pitää muuttaa toimintaa niin, että ne turhan valvonnan sijaan tekevät valtiolle ulkomailta selkeää tuloa, siihen voidaan harkita useita strategiaa. Uusien toimien avulla TE-keskusten rooli voi muuttua avustavista laitoksista aktiivisiksi toimijoiksi, jotka edistävät taloudellista kasvua ja tuottavat ulkomaista selvää tuloja valtiolle.   Siellä pitää olla ne osaajat, tavoite  ja vastuu.    Nykyisten  olemattomien tulojen valvonta  on täysin hölmöyttä.

    Kalle Kehveli

    Titanium Rahastoyhtiö keskeyttää väliaikaisesti Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistön lunastukset.

    Rikkaat ei luovu rahoistaan, mitä ovat saaneet köyhältä ja tyhmältä kansalta lypsettyä.

    Rukopiikki

    Rikas haluaa köyhältä viimeisenkin pennin mutta ei halua hänen työtään. Parhaiten tienaa ne joilla hiki vähiten virtaa.

    Nostokoukku

    parhaiten tienaa ne joilla hiki vähiten virtaa….

    Sepä se Rukopiikki. Aikoinaan lähdettiin kouluun, että päästiin helpompiin töihin. Ei jouduttu isän mukana savotoille kämppäelämään.Nykyjään lähdetään kouluun, että päästään paremmille palkoille. Miksi motokuskilla on huonompi palkka ( oletan olevan) kuin metsänhoitajalla? Motokuski käsittelee joka päivä tuhansien eurojen arvoisia puutavaraeriä. Hänen työnsä tuloksista tehdään firman tulos. Hänen ratkaisustaan on paljon kiinni onko kiintomotin hinta 30 € vai 80 €. Nämä erot vielä korostuvat jatkojalostuksessa. Korjuupäällikön tittelillä oleva metsänhoitaja värkkää motokuskin työn tuloksista exel-taulukoita ja esittelee niitä viikottaisissa tiimipalavereissa. Mistä palkkaero johtuu, ei ainakaan työn vaativuudesta.

    mehtäukko

    ”…Motokuski käsittelee joka päivä…” tuohon onkin helppo tarttua.

    Jos ei niin ennen, mutta tänä päivänä siihen tilanteeseen pääsy jo edellyttää aivan h……n pitkän vaatimuslistan täyttymisen. En luettele sitä jos joku ei erikseen halua, ja sen litanian on täydyttävä sopimussuhteessa katkeamatta. Itsessään leimikolla yrittäjän/kuskin on ”selkärangastaan” välähtäen tiedettävä millä määräytyy se,  onko ”kiintomotin hinta 30 € vai 80 €.” Ei siinä tupakoida tai kuseksita aprikoidessa, sillä palkka on tienattava ammattitaidolla.

    puutuomas puutuomas

    Kehittyneempää jalostusastetta puutuote vientiin. Kaiken mahdollisen kotimaisen tuotteen tai palvelun vientimarkkinoinnin edistämistä tehokkaaksi ja kutsutaan raha tänne, eli turismin kehittäminen (ei mahd.tuulivoima paikkakunnilla enään, ne on pilattu). Sieltä se ratkaisu tähän tilanteeseen tulee, ei köyhiltä/kipeiltä leikkaamalla tai rikkaita/hyvinvoivia yliverottamalla. Näin pienen kansan hyvinvoinnin ylläpitäminen ei myöskään suuria vaadi ellei sitten yritetä pelastaa koko maailmaa. Siihen taas ei riittäisi edes koko plaaneetan varat kun yksikin roisto voi viedä niistä suuren osan.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 211)