Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 211)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Apli

    Nykyinen paljon puhuttu ja kehuttu pohjoismaalainen hyvinvointivaltio on vaan liian kallis ylläpitää tässä maassa, se rapisee alas kun haavanlehti pakkasessa, eikä kohta voida puhua enää hyvinvointivaltiosta. Yritysten ja rikkaiden verotusta jos vielä kiristetään niin kohta huomataan että minne ne katosi maasta. Nokia toi vaurautta maahan aikanaan, mutta mistä meille uusi nokia? Metsäteollisuus vielä menee suht mukavasti vaikka pelko on että tehtaita lopetetaan..

    Tolopainen

    Armanin dokkari rikkaista Dubaissa kannattaa katsoa, sinne he hakeutuvat, koska veroja ei tarvitse maksaa. Kaikenlaisella joustavalla pelehtimisellä netissä voi ansaita miljoonia, ei millään järkevällä työllä. Suomalaisia näyttää toimivan tuollakin viettämässä jetzet elämää. Tuon ohjelman jälkeen voikin sitten katsoa, miten jotkut käyttävät aikansa ja vähät rahansa villieläinten hoitamiseen. Periaatteessa täysin turhaa puuhastelua molemmat porukat tekevät. Ehkä tuosta eläinten hoitamisesta saa kuitenkin enemmän elämään sisältöä

    Visakallo Visakallo

    Suomessa halutaan lisätä tohtorikoulutusta, vaikka tällä hetkellä jo 1400 tohtoria on kokonaan työttöminä, ja tuhansia on sellaisissa töissä, joissa riittää keskiasteen, tai alempikin koulutus.

    Nostokoukku

    Ala-asteellahan sen jo näkee ketä kannattaa ryhtyä kouluttamaan tohtoriksi asti ja kenestä kannattaa pyrkiä tekemään työmies. Hiljaiset, usein vähän koulukiusatut, oikein kiltit hissukat jatkokoulutukseen ja tohtorinkammioihin. Räväkät rämäpäät oppisopimuksella työmiehiksi. Oma pojanpoika on tästä hyvä esimerkki. Älliä 10 vuotiaalla on, suoritti nyt syksyllä metsästyskortin ja ampui hirvimerkin. On matematiikassa erittäin hyvä, mutta ne aineet jotka ei kiinnosta, on kuin seinille puhuisi, ei ole pienintäkään motivaatiota edes yrittää. Isänsä osti lähes tuhannen euron maastopyörän toissa kesänä. Ensimmäisen viikon pyörä pysyi kasassa. Sitten poika kaivoi varastostaan kaksi vanhaa romua ja kasasi kolmesta mieleisensä. Korjaa vanhat ruohonleikkurit, moottorisahat ja ruohotrimmerit. Itse tehtyjä majoja omatekoisilla kaminoilla varustettuna on pitkin metsiä puissa ja maassa. Hartain joululahjatoive oli nyt mig-hitsauslaite, sai sen. Papalta katoaa pari hylsysarjaa kesässä pitkin remonttipaikkojen nurmikolta. Korjasi vanhan lehtipuhaltimen, kiskaisi käyntiin, heitti selkään, laittoi puhallinputken pyörän satulan alta osoittamaan taakse päin ja hyppäsi satulaan. Puhalsihan se sen verran, että pyörä kulki tasaisella asfaltilla. Kyllä herätti kylällä hilpeyttä. Turha tätä poikaa on tohtorikouluttaa, menee lahjat, taidot ja viisaus aivan hukkaan.

    Alaneva

    Valitettavasti kuntien / valtion rahat valuvat kaikkeen tuottamattomaan, ei juurikaan kasvua tukevaan. Asettukaa tulevissa kunta- / hyvinvointialuevaaleissa ehdolle ja menkää itse katsomaan se hulluus minne rahat uppoavat. Jokainen lautakunnan / työryhmän / yms. istunto maksaa maltaita kunnalle tai kaupungille ja rahaa palaa tehottomaan hallintoon. Tätä kun ihmettelet jollekin kauemmin mukana olleelle, niin vastaus on, että se on ”demokratian hinta”.

    Sosiaalimenot ovat räjähtäneet käsiin… esimerkiksi yksi vuorokausi huostaanotetulla lapsella laitoksessa maksaa enemmän kuin yö hotellissa. Ja valitettavasti näitä lapsia Suomessa piisaa, joiden kotiolot ovat niin kehnot, että heille on parempi olla jossain muualla kuin kotona.
    Nuorten mielenterveyden haasteet ovat myös kasvaneet jyrkästi. Harvemmaksi käy koko ajan fyysisesti ja henkisesti terveiden teinien joukko. Kulujen kasvulle ei näy laskua tällä rintamalla.
    Puolustusvoimien testeissä älykkäin ikäluokka oli -76/-77 syntyneet, sen jälkeen on älykkyys ollut laskussa. Sama kehitys on ollut muissa kehittyneissä maissa, älykkyys laskussa jo ennen suomea. Kasvu ei välttämättä vaadi älykkyyttä, mutta nyt tuo -70 luvulla syntyneiden ikäluokka alkaa olla päättävissä asemissa ja etsimässä ratkaisua ongelmiimme, jos se ei sitä löydä viisaudessaan löydä, niin toivottavasti yksinkertaisemmat sen joskus ratkaisevat.

    Valtio / kunnat ovat myyneet lähes kaiken tuottavan omaisuuden ja hassanneet niistä saadut rahat  sen sijaan, että ne olisi laitettu tuottamaan paremmin. Käteen ei ole jäänyt kuin kasvava menopuoli. Kurikka ja joku muu kunta ovat pelanneet myynnistä saadut pelimerkit vähän järkevämmin, mutta suurimmalla osalla kunnista ei ole juurikaan tuottavaa omaisuutta.

    Tulevaisuus kunta / valtion taloudessa on sysimusta. Sitä ei helpolla käännettä. Vaatisi täydellisen remontin ja organisaation keventämisen. Sellaiseen ei tahtotila riitä tässä maassa.
    Nopein tie korjata Suomen talous olisi hyökätä Norjaan ja antautua saman tien. Luovuttaa Suomi Norjalle ja alkaa nauttia öljytuloista, niin kauan kuin niitä riittää.

    Puu Hastelija

    Ehdottomasti tuollainen lukioon. Pojat ovat vielä niin epäkypsiä yläasteen jälkeen,  mutta siihen 4v lisää, niin saattaa osalla jo silmät alkaa aueta.

    Jos vielä reilu 20v iässä peruskoulutuksen jälkeen kiinnostaa enemmän roplata polkupyöriä, niin ihan ok. Jos silmät ovat auenneet ja matematiikka on pysynyt hallussa  – jopa kehittynyt, niin tekniset alat ja koneen rakennus on auki taivasta myöten.

    Tai sitten mennä suoraan yläasteelta alumiinia hitsaamaan, kun pappan mukaankin koulut menee hukkaan. Hiukka iltaisin päätä särkee ja silmiä kirvelee,  mutta se on sitä oikeaa työtä!

    Visakallo Visakallo

    Mitä minä olen tuota kuntasektoria päässyt seuraamaan, niin eihän se aina kovin järkevältä ja kustannustehokkaalta näytä. Teknisellä puolellakaan ei ole enää kuin isoja johtajia ja päälliköitä. Jos jotain pientäkin pitäisi tehdä, siihen otetaan aina urakoitsija. Kuntaan hankittu runsas konearsenaali  seisoo jouten tallissa tai jonkun pihalla. Lampunvaihtoon tarvitsee tilata sähköfirman asentaja. Kunnan vuokrakämppien pintaremontit  tekee ulkopuoliset timpurit. Kunnan kiinteistöjen pihatkin kolaa ja raput lakaisee ulkopuoliset urakoitsijat.

    mehtäukko

    ”…1400 tohtoria..” Ei ole jäljellä enää laitoksia mihin työllistyä. Myös metsänhoitajat ovat liian viisaita hyvin laajaan tehtäväkenttään. Mti tiedoilla pärjää.

    narisija

    Sitten näitä viroissaankin olevia tohtoreita lomaili opintovapaalla aikuiskoulutustuella ammattiopistoissa muurariksi jos nikkariksi ansioon kytketyllä tuella, pisimmillään tukea maksettiin 15 kuukautta. Herää kysymys kuinka tämäkin oli mahdollista, ettei vaan olisi osa suomen hyvävelisysteemiä.

    Metsuri motokuski

    Taitaa visa olla vain edullisinta ostaa kuntien palvelut kilpailutuksen kautta kun palkata työntekijöitä kunnalle. Henkilön palkkauksessa on niin paljon muitakin kuluja kuin tuntikorvaus ja siitä luppoajastakin täytyy maksaa palkka.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 211)