Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 407)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Rukopiikki

    Ruokavienti Venäjälle veti hyvin mutta torpattiin 2014. Suomen maidontuotanto eläisi kultakauttaan jos pakotteisiin ei olisi ryhdytty.

    Visakallo Visakallo

    A.J. onkin juuri siinä koulutusasian ytimessä! Meidän ei tule enää kouluttaa lisää ihmisiä sellaisille aloille, joista tekoäly korvaa yhä suuremman osan jo nyt. Julkinen hallinto ei tarvitse jatkossa juuri lainkaan ihmisiä. Muitakin aloja on jo hyvää vauhtia ”tekoälyistymässä”.

    Rukopiikki

    Ehkä tekoäly ratkaisee lääkäripulan. Hammaslääkäri voi olla vaikeampi. Tarvitaan tosi hienotoiminen robotti.

    Jos kaikki paremmat hommat menee tekoälylle niin työntekijöille jää vain suorittavat matalapalkka alat. Sosiaalista nousua ei voi enää koulutuksella saavuttaa. Täytyy saada pääomat perintönä tai vaikka lotosta. Palataan keskiajalle. Kapinoita ja vallankumouksia pukkaa mutta pääomaeliitin robotit koittaa pitää kapinoivaa kansaa kurissa.

    MJO

    Ruokavienti Venäjälle veti hyvin mutta torpattiin 2014.

    Just. Maataloustuilla pidettiin ylituotantoa, jotta voitiin viedä puoli-ilmaisia maataloustuotteita Venäjälle. Veronmaksajat maksoi senkin lystin.

    MJO

    Meidän ei tule enää kouluttaa lisää ihmisiä sellaisille aloille, joista tekoäly korvaa yhä suuremman osan jo nyt.

    Eläkeläisten korjaaminen tekoälyllä olisi helpointa. Eikä tarvitse olla edes kovin älykäs. Riittäisi pelkkä teko.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomen pitäisi nyt viimeistään irtautua vihreästä vouhotuksesta ja järjestää tuulivoimaloiden kaatajaiset. Muutama kymmenen kiloa dynamiittia perustuksiin ja poks. Tapahtumiin voitaisiin myydä pääsylippuja ja televisioida oikeuksin maailmanlaajuisesti.

    MJO

    Paljonko halpenisi sähkö, jos tuulivoimalat poistuisi?

    Visakallo Visakallo

    Taitaa jäädä Kalle ne nykyisetkin tuulimyllyt pystyyn törröttämään. Meikäläisen kotipaikkaan johtavalta tieltä näkyy kahden aikakauden tuulimyllyt, eli nykyiset sähköä jauhavat, ja 1800-luvulta peräisin oleva jyviä jauhanut tuulimylly. Mitenköhän saman tien varressa aikoinaan asustanut runoilija Uuno Kailas mahtaisi asiaa riimitellä, jos olisi näitä kahden aikakauden myllyjä vielä näkemässä?

    Visakallo Visakallo

    Tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetaan tällä hetkellä n.20% Suomen sähköstä. Jos tämä osuus olisi nyt poissa, sitä korvattaisiin tuonnilla ja fossiilisilla. Itse sähkön hinta olisi todennäköisesti hieman kalliimpaa, mutta siirron hinta n. 30% halvempaa.

    arto arto

    Kainuusen tulee jokin datakeskus meillä kaavoittavat 120m leveää sähkölinjaa sinne suuntaan tulee kolme linjaa vierekkäin 2 tuulivoimala puistolta ja vanha suurjännite siirtolinja.  Että hassua vihreää siirtymää.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 407)