Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 254)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Visakallo Visakallo

    Huono tuottavuus on jo tiukasti sisäistynyt meihin suomalaisiin. Kun työikäisten kanssa juttelee, ensin moititaan hallitus ja työantaja, ja seuraavaksi aletaankin jo puhua tulevista vapaapäivistä ja lomista. Maahanmuuttajien kanssa voi sen sijaan jutella ihan työnteostakin!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Edellisistä voisi summata: sekä palkkojen, energian että raaka-aineiden  hintojen olisi hyvä pysyä maltillisina, tai ainakaan inflaatio ei saisi olla korkea, erityisesti vientiteollisuudessa. Ei myöskään kotimaan palveluissa, koska inflaatio on pidettävä alhaalla jotta korot saavat laskea edelleen. Taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy: kun yritysten rahoituskulut alenevat, uskalletaan taas investoida.

    Koulutustasoa pitäisi ennemminkin nostaa kuin laskea. Tutkimusta ja kehitystä tarvitaan paljon lisää, jotta esimerkiksi puusta saadaan arvokkaampia tuotteita eikä jäädä sellun ja sahatavaran tuottajiksi. Erittäin tärkeää puun hinnan kannalta.

    Visakallo Visakallo

    Toki näin, mutta se korkeampi koulutus kun tahtoo tänne metsään päin ilmentyä hyvin monesti lähinnä vain metsänkäytön rajoituksina!

    Tolopainen

    Suomessa ei ole ollut talouskasvua viimeisen 17 v aikana, tähän on totuttu, kiristämällä verotusta. Jenkkilän BKT on samaan aikaan lähes tuplaantunut, julkinen talous on siellä velkaantunut suhteessa enemmän kuin Suomessa, koska rikkaiden verotusta on kevennetty ja verot ovat muutenkin pienet. Talouskasvu ei helpota julkista taloutta, jos veroja pidetään alhaalla. Jos kiristetään veroja kasvu loppuu.

    MJO

    Korkeampi koulutus on vain titteli. Koulutuksen taso on kuitenkin laskenut jo muutaman vuosikymmenen. Peruskoulun tänäpäivänä taitaa jo läpäistä ilman lukutaitoa.

    Siihen yhdistetään kokoajan valmistuu vähemmän uusia, kuin väkeä poistuu eläkkeelle. Jatkuva investoijien ja pääomien puute. Jos jossakin halutaan kuitenkin investoida, niin alkaa vuosien valituskierre.

    Tolopainen

    Eikö akateemisia ole työttömänä jo kymmeniä tuhansia, maistereita ja tohtoreita on aivan liikaa. Koulutettu henkilö ei tuota mitään, jos joku ei maksa hänelle palkkaa. Yleensä maisteri tarvitsee viran ja yksityinen sektori maksaa hänen palkkansa ja veronsa.

    MJO

    Paremmin maisteri työllistyy, kuin suljetun paperitehtaan duunari.

    Kalle Kehveli

    Suomessa ei ole ollut talouskasvua viimeisen 17 v aikana, tähän on totuttu, kiristämällä verotusta. 

    Julkisen alan palkkoja ei olisi pitänyt nostaa 17-vuoteen eikä eläkkeitä.

    Kuitenkin halpa energia on kaiken toimeliaisuuden A&O. Nyt vihreä vouhotus vie asioita täysin väärään suuntaan.

    Visakallo Visakallo

    Tässä laitettiin Suomea ihan oikeasti nousuun 70 vuotta sitten:

    https://areena.yle.fi/1-65304204

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    maisteri tarvitsee viran

    Päivitä Tolopainen tietosi. Katselin juuri sattuneesta syystä amk- ja yliopistokoulutuksia läpi kun nuorempi lapsi on keväällä hakemassa. Katso mitä opintovaihtoehtoja on olemassa ja kuinka suuri osa valmistuneista arviolta työllistyy julkiselle puolelle. Väittäisin että esimerkiksi informaatioteknologiasta, kaupalliselta ja tekniseltä alalta (energia, rakentaminen, ympäristötekniikka jne.) suurin osa menee yksityiselle puolelle ja yrittäjiksi.

    Takaisin asiaan. Reijo Karhinen HS-haastattelussa: suomalaisen ruuantuotannon on pakko muuttua. Suomi on ruuan tuottamiseen ”timanttinen” ympäristö. Ruoka on puhdasta, antibiootteja ei käytetä ja torjunta-aineita tarvitaan vähän. Nyt potentiaali ei toteudu.

    ”Olemme EU-alueen heikoin suoriutuja ruokaviennissä. Se kertoo laajemmin, että meillä jotain on jäänyt tekemättä”, hän sanoo. ”Vientituotteemme ovat liiaksi massaa. Pitäisi olla premium-tasoa.”

    Viennin lisäksi muutokseen pakottavat kolme tekijää, Karhinen summaa: ympäristön huomiointi, maaperän kasvukunnon pelastaminen ja Ukrainan tuleva EU-jäsenyys.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000010888698.html

    Em. jutun kommenttikentässä Esa Parta:

    Huomaa, että tämä OP-mies ei ole ajan hermolla. Ilmaston lämpeneminen on jo tasolla, jolla on ennustettu Ukrainan mustan mullan alueen muuttuvan pölyäväksi autiomaaksi. Tätä kehitystä nopeuttaa Kahovkan padon räjäytys, sillä tuo alue on ollut vilja-aitta pääsiassa tuosta padosta johdettujen kastelukanavien ansiosta. No tuota kastelua ei enää ole joten pölyävä autiomaa on jo ovella. Kun ottaa huomioon miten suuri viljan viejä Ukraina oli ja tuo on pian vain historiaa niin toinenkin ovi on jo raollaan ja tuon oven takana odottaa vuoroaan isoin mörkö ja se on globaali nälänhätä.

    Metsätaloudessa ei onneksi ole tätä ongelmaa että tukipolitiikka estäisi uudistuksia.

    Tästä artikkelista tuli mieleen, että jos sähköä saadaan tuotettua halvalla, liikasähköä voisi käyttää vaikka kasvihuonetuotantoon. Huoltovarmuutta lisäisi kyky tuottaa ruokaa laboratorioissa – vaikka maan alla.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 254)