Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 1,264)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Veroasteen ja talouskasvun yhteydestä ekonomistit ovat hieman eri mieltä riippuen keneltä kysyy. Jos köyhä saa lisää rahaa se menee kyllä aivan kaikki kulutukseen (talous kasvaa). Jos rikas saa lisää rahaa, osa jää säästöön. Mutta mihin nuo säästöt ohjautuvat, siinä kohtaa ennustaminen menee vaikeaksi.

    Rane2

    ”Jos köyhä saa lisää rahaa se menee kyllä aivan kaikki kulutukseen (talous kasvaa).”

    Talous toki kasvaa mutta kulutus kohdistuu liikaa ulkomailla tehtyihin hyödykkeisiin.Suomalaiset tuotteet eivät pärjää hinnalla tai niitä ei edes tehdä suomessa,esim. vaatteet.Toki valtio perii veroja ulkomaantavaroidenkin kaupasta mutta vaihtotaseen vaje näkyy taloudessa.

    Apli

    Suomessa on maailman suurimpia veroasteita. Se hidastaa myös talouskasvua. Meillä varsinkin ns hyvätuloisten verotus on kohtuuton, vaikka itse en kuulu hyvätuloisiin.  Onhan meidän tämä järjestelmä saatava toimimaan muutenkin kuin veroja nostamalla.

    Olen täysin samaa mieltä, mutta suunta näyttää olevan että veroja vaan korotetaan, samalla yksityinen kulutus pienenee, suomessa myös asuminen on kallistunut huimasti joka leikkaa kansalaisten varoja käyttää kulutukseen, tähänkin pitäisi löytää ratkaisuja.

    Visakallo Visakallo

    Mikä niitä asumiskustannuksia nykyisin nostaa?

    arto arto

    Asumistuen leikkaukset, Nyt enempi menee toimeentulo tukia. Valtion talous tuossa – merkkinen,  Moni heittänyt osa-aikaisen työn pois ja jäänyt tuki viidakkoon elämään.

    MaalaisSeppo

    Suomen ongelma on vaihtotaseen krooninen vaje. Jos kansalaisten ostovoimaa parannetaan Valtion lisävelalla ja ko rahan jakamisella Kelan kautta tai lisäämään mm hoitohenkilökuntaa hoitolaitoksiin, niin on selvää, että vaihtotaseongelma vain pahenee, mikä taas lisää tarvetta ottaa lisävelkaa Valtion kautta. Kiihtyvä tuhon kierre.

    Köyhimmät ihmiset todennäköisesti rasittavat vaihtotasetta suhteellisesti ottaen vähiten. Ostavat lähinnä ruokaa. Tulotason noustessa ulkomaisen kaman suhteellinen osuus lisääntynee nopeasti. Todennäköisesti marginaaliverojen alentaminen vain pahentaisi vaihtotaseongelmaa. Uskoisin, että ylemmältä tuloluokalta saadut verotulot käyttää Valtio vaihtotaseen kannalta tarkasteltuna viisaammin kuin ko tuloluokka.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomessa on käytössä progressiivinen tuloverotus vain sentakia, että jotkut ovat niin saamattomia ja laiskoja, että eivät halua itseään työllä elättää. Miksi siitä rangaistaan ahkerampia. Mitä enemmän teet töitä, sitä enemmän joudut luovuttamaan tuloistasi yhteiseen kassaan. Manipulointi on mennyt niin pitkälle, että yhteisillä varoilla eläminen on kunniallisempaa kuin yrittäminen, sitä pidetään keinotteluna.

    Parhaillaan on menossa laajoja lakkoja yritystoimintaa vastaan. Yötyöstä pitäisi leipureille maksaa 100% lisä, miten tuollainen on voinut olla laissa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Suomen talouden ongelma on yli suuret osingot, jotka valuvat ulkomaille, tällöin suomalaisiin yrityksiin ei investoida tarpeeksi. Lisäksi vuorineuvokset ovat näyttäneet esimerkkiä, että kannattaa muuttaa eläkkeellä ulkomaille. Kymmenien tuhansien ihmisten kulutus menee sinne eli todellinen syyllinen on ahne ja häikäilemätön porvari.

    Ps. Lisäksi eläkkeet tulee rajoittaa 2000 euroon.

     

    Apli

    Mikä niitä asumiskustannuksia nykyisin nostaa?

    Kiinteistövero jota on nostettu monessa kunnassa, jätehuoltokustannusten nousu, kaukolämmön kallistuminen, kiinteistönhoidon kallistuminen, isännöinnin kallistuminen, remonttien hintojen nousu yms yms..

    Metsuri motokuski

    Tuo Arton kirjoitus on hyvä esimerkki siitä mihinkä hyvinvointivaltion ihannointi menee. Kukaan ei pääse siitä tosiasiasta irti että kuluja ei voi pitkällä ajalla enempää kuin tuloja. Nuo Arton esimerkki tapaukset romuttavat tukijärjestelmän lopullisesti. Vapaa matkustajille ei pidäkään olla tilaa tässä järjestelmässä.

    Kerropa Kalle miten rajoitat sitä että ulkomailla asuva sijoittaja ei voi saada osinkoja suomalaisesta yrityksestä ? Pelkän asuinpaikan mukaan. Minäkin saan osinkoja Aasiasta ja toivottavasti joskus jenkeistä. Pitäisikö nekin kieltää kun asun Suomessa ja käytän rahat täällä.

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 1,264)