Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 251)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ny ovat onneksi korot laskussa mutta samaa mieltä OP:n kanssa: kyllä velasta tulee olla huolissaan. Liian raju leikkaaminen vaan tuppaa nyt entisestään pahentamaan talousvaikeuksia ja lisäämään työttömyyttä. Suuria velkojen lyhennyksiä olisi paljon helpompi tehdä sitten jos talous jossain vaiheessa elpyy kuten Mika Maliranta ennusteli.

    Panu Panu

    Juha Sipilä onnistui leikkauksissa edes hieman. Nykyhallitus on vain kasvattanut menoja vaikka mediasta saa toisenlaisen kuvan. Faktat näkyvät valtion budjetista.

    ”isompia leikkauksia kannattaa tehdä lähinnä tilanteessa, jossa talous jo selvästi kasvaa”

    Näin varmasti on mutta aika harva hallitus pystyy leikkaamaan kun rahaa on. Ja tietysti nousukaudella pitäisi maksaa velkoja pois mutta näin ei vaan tapahdu, otetaan ehkä vähän vähemmän velkaa.

    Demokratiassa valtion velan vähentäminen on lähes mahdotonta. Pieni valopilkku toki oli kun Kokoomus voitti vaalit vaikka kampanjan kärkiteema oli velkaantumisen pysäyttäminen. Nyt kun sitä on edes pikkuisen yritetty toteuttaa niin äänestäjät huutavat jo demareita apuun. Luuliko kansa, että se raha putoaa taivaasta?

     

    Panu Panu

    Socialist: Someone who wants everything you have; except your job.

    Ola_Pallonivel

    Sipilän jälkeen on puolustusmenot hiukan kasvaneet.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Suomessa on liian vähän suuryrityksiä jotka työlistää ihmisiä Nykyään nissäkin karistaan työvoimaa Koulutuksessa sen verran että ne on kouluttajien suojatyöpaikojja Meillä oli harajoitelussa logistiikan 2.vuoden opillas ei osanuut sitoa kuormaliinoiinoilla.Ei penaalin terävin kynä”

     

    Olin kirjastossa.

    Minusta tuo Miksu 65:n kirjoitus lähestyy huippua! Lienee samasta kirjoittajasta kyse, kuin v-kallo kirjoittelee! Todelliset penaalin terävimmät! Siinä ilmenee se monta kertaa aikun mainitsema ”vahva käytännön kokemus”. Ynnä koulutusvastaisuus ja kaikki siihen liittyvä! Näiden kanssa näyttää päivät mukavasti kuluvan.

    Kymmen kunta kirjjoitus virhetä 4:eljään riviin .Onjjo kovvoo hommmoo!

    Suukot kellarin kärjille! Palaan viestikisaan myöhemmin.

    Leena

    Panu Panu

    Puolustusmenot ovat kasvaneet 3,5mrd ja kaikki menot 34mrd vuodesta 2019. Eli kymmenesosan selittää puolustusmenot.

    Mites teillä ihmisillä, onko menot kasvaneet yli 60% vuodesta 2019 vai onko se vaan tuo valtio, joka on mieltynyt ylettömään törsäämiseen?

    Perko

    Vauhdissa ollut vihreä -punamusta  siirtymä hallituksessa ollessaan  tuhosi myymällä valtio-omisteista parhaiten  tuottavia yrityksiä  ja ei  Fortumin seikkailut  ihan  parasta muuta tuottaneet kuin bonuksia  johtajille.   ”No mitä tästä voi päätellä ?”,  Sherlock  kysyi  nummella  tähtitaivaanalla heränneeltä Watsonilta?    Watson laski tähdistä ajan  ja sijainnin. Sherlock  ,  niin mutta meiltä on nukkuessamme viety teltta!

    Apli

    Visa on oikeassa, suomen koulutusjärjestelmä kaipaa reilun uudistuksen, onhan se nähty että suomalaisen koulutuksen taso on laskenut kun lehmän häntä.. Yliopistoja on aivan liikaa tämän kokoiseen maahan ne on kalliita melko tehottomia yksiköitä, akateemisten työttömyys on ollut kasvussa pitkään.. Valtion menot on kasvaneet reilusti, mutta missä viipyy säästöt? Puolustus menojen kasvu varmasti kiihtyy tulevina vuosina sinne 4% bruttokansantuotteesta, jopa 5% ollaan puhuttu. Raha noista valuu suurimmalta osin Usan talouteen, jotenka ei tarvitse ihmetellä jos Usa porskuttaa jatkossakin..

    Rane2

    ”Kulukuri toki on välttämätön, mutta nykykäsityksen mukaan isompia leikkauksia kannattaa tehdä lähinnä tilanteessa, jossa talous jo selvästi kasvaa mutta korkotaso on vielä matala.”

    Kenenkähän nykykäsityksestä on kysymys?Velkaahan joudutaan ottamaan vauhdikkaimmin juuri silloin kun talous ei kasva.Se on teoriaa että velanottoa hillittäisiin vain silloin kun menee hyvin,varsinkin kun Suomen talouskasvu ei hyvinäkään aikoina ole ihmeellistä.Käytännössä säästöjä on keksittävä jatkuvasti lisää eikä se näytä riittävän.

    Oma käsitykseni on että meidän kilpailukykymme ei ole riittävällä tasolla.Oma tuotantomme ei pysty kilpailemaan muiden maiden tuotannon kanssa.Mikä johtaa huonoon vaihtotaseeseen, maksamme tuoduista tuotteista ulkomaille enemmän kuin saamme viennistä.Mikä taas johtaa Suomen köyhtymiseen.Mitä taas sitten korvataan velanotolla.

    No miten korjataan? Palkkakustannukset pidetään kurissa tai ihannetapauksessa hiukan alennetaan.Tämä tehoaa kahta kautta:Vientituotteiden ja oman tuotannon kilpailukyky paranee ja kansalaisten tuontituotteiden ostaminen vähenee jolloin vaihtotase korjaantuu ja oma tuotanto kasvaa.

    Entisaikaan tähän päästiin devalvoimalla,nyt tämä on vaikeampaa muttei mahdotonta (Sipilä on tosin ainoa joka siinä onnistui).

    mehtäukko

    ” Raha noista valuu suurimmalta osin”, kyllä, mutta melkoinen siivu jää kotimaahankin työllistäjänä ja vientituloina.

    ”..IMF antoi ihan myönteistä palautetta ..” Onko valtiontalous suuresti peri-aatteiltaan eroava kuin yritystalous? Kyllä tulojen ja menojen tasapaino on pakko olla vähintään tasapainossa tietyssä kvarttaalissa. Velkataakan koron olisi oltava työn lisä-arvoa pienempi. Jos luottoluokittajat alentavat luokitusta, suurissa veloissa isku on sietämätön (vrt. valuuttaluotot).

    Kyllä se on joka puolelta saatava vaikuttavasti joutavat rönsyt ja löysät pois, sekä tuottavaa työtä ja toimeliaisuutta suosittava.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 251)