Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 8 vastausta, 1,141 - 1,148 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    Tuontiahan on koko ajan. Vientiä ei. Sähköä voisi viedä, kun sen hinta on täällä ajoittain miinuksella. Helppo aloittaa. Kytkimet vain kiinni.

    Nostokoukku

    Kotimaisen puun käy kuten Tokmannin mainoksessa. Sieltä mistä paljon ostaa Herra Tokmannikin saa halvimmalla. Niinhän siinä taas käy, kolme mottia kahden hinnalla. Paljousalennus olla pitää.

    Perko

    Vuonna 2023 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 12 miljardia euroa, ja tästä 27 % tuli kartongista.  Tuohon on tarvittu 70 miljoonaa kuutiota Suomesta puuta vuodessa, sähköt ,rautatiet , rekat ja laivat,  uittokalusteet , 600 000 metsänomistajaa,  valtion puut ja heille neuvojat pari kolme  instituutiota joista tulee istutusneuvojat ja nauhoittajat.   Viennin arvosta  on vähentämättä tuontipuun  hinta.

    Viime vuoden lopussa Suomen peliala työllisti noin 4100 henkeä. Peliala on tuonut Suomeen vaurautta. “Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa”!

    Alalla ennustetaan vähintään 500 lisätyöntekijän tarvetta seuraavan kahden vuoden aikana. Erikoisosaajia on haastavaa löytää kotimaasta.

    narisija

    Ei se mene putkeen aina ruotsissakaan, Norttivoltti konkkaan, muistelen tätä himoitun suomeen, ei saatu,onneksi.

    Scientist Scientist

    Siis oikea vertailu on 12mrd vs 2.5 mrd. Peliala kuitenkin työllistää melko vähän 4000 ja osa tuotoista menee Kiinaan (Supercel). Tuottavuus kieltämättä hyvä rahallisesti. Pari päivää sitten uutisissa että alan kasvu on pysähtynyt. Riskit samat kuin Nokialla. Hyvin nopeasti joku peli menee pois muodista.

    Perko

    Vuositulo on sama, harmillista se ei lisäänny vaikka sitä olis ollut kuinka monta  tekijää mättämässä tai  laivaan kuljettamassa tai  paljonko puita  siihen on mennyt  ja mikä määrä on koneita  tarvittu.

    Pelialan  uudistus on jatkuvaa ja kehittyvää.  Iskelmän  kantama ei kestä kauan, mutta uutta puskee soittajilta   jatkuvasti.  Pelit kehittyy  myös ja uudet tulee aiempaa nopeammin entisten tilalle, osa hylätään kesken kehityksen  jo tarkoituksella. Kysyntää riittää niin kauan kuin on leikkivä ihminen hengissä.  Riskit  ovat todella  pienet yhtään savupiippua , tai keittokattilaa  ei tarvita.  Kaatoraudatkin välttää piirrettyinä.

    Nostokoukku

    Aika hyvin kuvaa tätä aikaa pelialan menestys. Sillä, että graafinen ukko hyppii laatikolta toiselle puhelimen näytöllä, tienaa yhtä hyvin kuin raakalla työllä.

    Apli

    Suomessa toimii 14 paperitehdasta – tutkija pitää epätodennäköisenä, että ne ovat toiminnassa vielä 10 vuoden kuluttua | Kotimaa | Yle

    Montako paperitehdasta on Suomessa 10v kuluttua jos niitä nyt on 14? Veikkauksia, oma on 5kpl eikä yhtään enempää..

Esillä 8 vastausta, 1,141 - 1,148 (kaikkiaan 1,148)