Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,131 - 1,140 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    EteläSuomeenhan noita sähkölinjoja joudutaan vahvistamaan, kun sähköä ei riitä uusille asiakkaille. Sähkökattiloita, datakeskuksia vety- ja akkukemikaalitehtaita. Visa hieman hakoteillä. Pitäisikö pohjoisen Suomen rahoittaa eteläisen Suomen sähkölinjat ja lähettää sähkökin perässä.

    pihkatappi pihkatappi

    Listautumishinta 400 miljoonaa euroa, ehkä tuossa Lotto vertaus ontuu, kovat panokset. Markkinointiin olisi pitänyt panostaa vielä todella paljon, mutta ketä sijoittajaa kiinnostaa nyt kestävä kehitys huonolla katteella, kun joka paikassa on sustainable mainittu. Suzano ei maininnut vetäytymisen syyksi geopolitiikkaa, mutta ei sitä kaikkia syitä tarvitse luetella.

    Visakallo Visakallo

    MaalaisSepolle vastaan, että ei tietenkään pohjoisen Suomen pidä rahoittaa, vaan niiden firmojen, jotka siitä sähköntuotannosta ja sen käytöstä hyödynkin korjaavat. Historia tässä toistaa jälleen itseään. Aikaisemmin valjastettiin etelän hyväksi pohjoisen kosket, nyt korvet.

    narisija

    Tuota Spinnovaa ei ole tullut lainkaan seuratuksi, joten ei ole mitään käsitystä pääsikö siinä vanhat omistajat rahoittumaan osakeannin yhteydessä?

    MaalaisSeppo

    Sekavaksi menee, jos sähkön käyttäjien pitää maksaa erilliskorvaus sähkölinjojen vahvistamisesta. Eikös se liitymämaksuun sisälly? Ehkä tehomaksuun myös.

    Nostokoukku

    Harkittu osto ja pitempi käyttö eivät kuulu nykyiseen kulutuskäyttäytymiseen. Aasiasta tulee vielä kauan vitosen teepaitoja, jotka ovat ensimmäisen pesun jälkeen leveämpiä kuin korkeita, siis ei kannata pestä vaan ostaa vitosella uusi. On siinä kymmenen kertaa kalliimmalla puisella teepaidalla kilpailemista. Ja kun ei ole kovin trendikästä pukeutua useampia kertoja samaan vaatteeseen. Linnan vastaanotollakin täytyy erikseen juontajien mainita, jos jollakin on sama tuhottoman kallis iltapuku toisen kerran käytössä hieman muokattuna.

    Apli
    Nostokoukku

    Kaksi vuotta sitten tällä palstalla vannottiin, että kauppa Venäjän kanssa ei ala ennen kuin viimeinenkin sotakorvausrupla on Venäjältä saatu. Arveltiin kaupan jatkumisen vievän kymmeniä vuosia. Rohkenin olla tuolloin hieman eri mieltä. Kauppa on eri asia kuin investoinnit rikolliseen maahan. Kaupparatsut ovat jo valmiina lähtöön. Pakotteet eivät ole purreet oikeastaan mitenkään. Rauhan tultua on turha pitkittää kaupan osalta kärsimysnäytelmää. Venäjällä on valtavat markkinat. Otettakoon kaupalla raha kotiin sieltä mistä sitä on tarjolla.

    narisija

    Valitettavast Suomi möhli asiat sille mallille, että Venäjällä tuskin on mitään kiirettä esim. Suomen ja muutaman muun pikkunaapurin kanssa kaupantekoon. Venäläisillä on hyvä muisti ja toisaalta suomen kaupalla ei ole venäjälle juurikaan merkitystä, isot maat eri asia.

    Visakallo Visakallo

    Jos vanhat merkit yhtään paikkaansa pitävät, niin puuntuonnillahan se Venäjän kauppa taas alkaa. On todennäköisesti paljon kalliimpaa kuin kotimaan puu, mutta sillä saadaan taas kotimaan puun hinnat laskuun.

Esillä 10 vastausta, 1,131 - 1,140 (kaikkiaan 1,148)